Outlander PHEV 2014 puhaltaa sisään vain viileää

Tänään on tarkastettu sihti. Oli ihan puhdas. Eli kyllä se vian täytyy olla väsyneessä sähköpumpussa. Nyt odottelen varaosan tuloa.
Ei tässä tilanteessa paljon vaihtoehtoja ole. Se mikä ihmetyttää on se, miksi sähköpumppu lakkasi toimimasta meillä molemmilla 4-tie venttiilin vaihdon jälkeen? Sellainen sivuhuomio vielä huollon jälkeisestä kabiinin lämmöstä, kun lähdin ajamaan korjaamolta, auto puhalsi hetken aikaa todella lämmintä ilmaa ja ajattelin vian korjaantuneen. Hetken päästä (kun moottori lämpeni?) lämmön tulo lakkasi kuin seinään, eikä auto ole sen jälkeen puhaltanut lämmintä ilmaa. Onkohan vika voinut olla molemmissa osissa, heikkotehoinen sähköpumppu on viallisen 4-tie venttiilin avautumattomuuden takia jaksanut kierrättää nestettä ja se on pitänyt lämpöä yllä niin kauan kuin moottorin lämpötilan nousu on katkaissut sähkölämmityksen. Nyt huollon jälkeen kun 4-tie venttiili on avautunut täysin, pumppu on hajonnut lopullisesti virtausmuutoksen, paineenheilahduksen tai muun syyn takia. No saa vielä nähdä, miten käy pumpun vaihdon jälkeen. Toivon että vika on siinä, koska kaikki muu on tarkastettu, vaihdettu tai putsattu.
 
Ei tässä tilanteessa paljon vaihtoehtoja ole. Se mikä ihmetyttää on se, miksi sähköpumppu lakkasi toimimasta meillä molemmilla 4-tie venttiilin vaihdon jälkeen? Sellainen sivuhuomio vielä huollon jälkeisestä kabiinin lämmöstä, kun lähdin ajamaan korjaamolta, auto puhalsi hetken aikaa todella lämmintä ilmaa ja ajattelin vian korjaantuneen. Hetken päästä (kun moottori lämpeni?) lämmön tulo lakkasi kuin seinään, eikä auto ole sen jälkeen puhaltanut lämmintä ilmaa. Onkohan vika voinut olla molemmissa osissa, heikkotehoinen sähköpumppu on viallisen 4-tie venttiilin avautumattomuuden takia jaksanut kierrättää nestettä ja se on pitänyt lämpöä yllä niin kauan kuin moottorin lämpötilan nousu on katkaissut sähkölämmityksen. Nyt huollon jälkeen kun 4-tie venttiili on avautunut täysin, pumppu on hajonnut lopullisesti virtausmuutoksen, paineenheilahduksen tai muun syyn takia. No saa vielä nähdä, miten käy pumpun vaihdon jälkeen. Toivon että vika on siinä, koska kaikki muu on tarkastettu, vaihdettu tai putsattu.
Oma käsitys on että sähköpumppu on ns.magneettivetoinen(Ehkä), eli sieltä on voinut paskoja mennä kovemman virtauksen takia pumpulle ja pysäyttää sen. Moottori siellä kyllä hurisee, mutta siipi ei pyöri.
Mutta ei sen toimimattomuuden pitäisi estää polttiksella auton lämpeämistä.
 
Totta. Voi olla että katkennut siipi/roska on kiilautunut pumpun pesän ja toisen siiven väliin estäen sen vapaan pyörimisen. Tai magneettikytkin on rikkoutunut siten, että pumppu ei pyöri vaikka moottori käy. Onhan tuossa lämmityskierrossa jonkun verran muutenkin virtausvastusta - putkisto/letkusto, sähköinen lämmitin, kennosto, että moottorin vesipumpun virtaus ei jaksa painaa koko järjestelmän läpi ilman sähköpumppua vaan lämmityskiertovirtaus ohittuu täysin kiertäen pelkästään moottorissa.
 
Pumppu vaihdettu ja auto lämpeää taas. Huolellisen ilmauksen sai vaihdon jälkeen tehdä vaikka ilmaus suoritettiin myös korjaamolla. Lämpeää esilämmityksellä, sähkö- ja bensa ajolla. Näillä n -15 pakkasilla huomaa kyllä moottoritiellä ajaessa, että lämpötila laskee, mutta tämä taitaa olla enemmän ominaisuus kuin vika. Ei tarvi kuitenkaan ulkolämpötilassa istua enää.
 
Pumppu maksoi 160e (tarvike) ja työ 70e. Alkuperäisen 4-tieventtiilin saa tilattua suoraan Japanista, kok. hinta n. 250e ja vaihtotyöstä veloitetaan tunti eli noin 70e. Reilun 500e lompakko laihtuu tässä, mutta voi ainakin toivottavasti luottaa että pärjätään taas muutama vuosi eteenpäin tällä kokoonpanolla.
 
Jäikö vanha pumppu korjaamolle? Lähinnä jos jäi sinulle niin olisi voinut tutkailla juurisyytä toimimattomuudelle?
 
Vanha pumppu jäi korjaamolle. Näytti olevan aika lailla kiinteä paketti, kai sen olisi saanut halutessaan jotenkin auki. Sähkömoottori kyllä pyöri mutta siivet oli jumissa tai mag.kytkin/akseli rikki. Nyt kun vertaa aiempaan, virtauksen tuntee selvästi kennon paluuletkusta ja kun letkua puristaa, pumpun käyntiääni muuttuu selvästi kun se ei saa imua. "Virtaus" vanhassa pumpussa taisi olla pelkkää pumpun moottorin tärinää.
 
Vanha pumppu jäi korjaamolle. Näytti olevan aika lailla kiinteä paketti, kai sen olisi saanut halutessaan jotenkin auki. Sähkömoottori kyllä pyöri mutta siivet oli jumissa tai mag.kytkin/akseli rikki. Nyt kun vertaa aiempaan, virtauksen tuntee selvästi kennon paluuletkusta ja kun letkua puristaa, pumpun käyntiääni muuttuu selvästi kun se ei saa imua. "Virtaus" vanhassa pumpussa taisi olla pelkkää pumpun moottorin tärinää.
Kun imuputken kuristaa sormien välissä kunnolla, niin siinä tosiaan pitää tuntua selvästi se virtaus/kurina/kavitointi
 

Tuossa vinkkiä mistä tilailla pumppu. Mielestäni erittäin kohtuullisella hinnalla.
Voi kakkeli just hiljattain vaihtelin samanlaisen made in china pierupurgin marmorilta haettuna.
 
Päivitystä Mitsun kabiinin lämpöongelmaan. Nyt on vaihdettu uusi sähköinen vesipumppu ja lisätty jäähdytysnestettä noin 1,5 litraa ulos virranneen nesteen tilalle. Ilmattu nestekiertoa Mitsun ohjeen mukaan kolmeen kertaan. Kokeiltu saada kabiiniin lämpöä, mutta eipä sitä edelleenkään kuulu.
Kennoon tuleva letku kyllä kuumenee mutta kennosta lähtevä letku on edelleen kylmä. Moottorin jäähdytysnesteen lämmöt pyörivät 89-91 asteen alueella.

Eli miten ihmeessä saan nestevirtaukset kuntoon?
 
En oikein jaksa uskoa siihenkään, koska ihan aluksi kabiini lämpesi sähköisellä esilämmitykselä kelvollisesti, mutta ei enää ajossa kun moottorin nesteet lämpesivät. Nelitieventtiilin vaihdon jälkeen ei lämpöä saada kabiiniin millään ilveellä. Nyt siis vaihdettu myös sähköinen vesipumppu. (tuo kennoon päin tulevassa letkussa sihti on takistettu ja oli ihan puhdas). Kennon läpi kulkee ihan herkästi nestevirtaus, kun testasin sitä irroittamalla paluuletkun ja syötin jäähdytysnestettä ilmausruuvin kautta. Sitruunahappohuuhtelua en vielä ole tehnyt.
 
Tervehdys, täältä tuoreehko my19 omistaja ilmoittautuu. Avaan pelin tyhmällä kysymyksellä: Onko joku saanut korjuutettua tehdastakuuseen tätä lämmitysongelmaa? Itsellä kun alkaa tehdastakuuputken pää häämöttää..

Meikäläisen yksilössä pakkasella vielä tarkenee kabiinissa, mutta samaa oiretta tuntuuolevan eli ajossa saa lämmöt säätää aika tappiin että lämpöä alkaa tulemaan.
 
Tervehdys, täältä tuoreehko my19 omistaja ilmoittautuu. Avaan pelin tyhmällä kysymyksellä: Onko joku saanut korjuutettua tehdastakuuseen tätä lämmitysongelmaa? Itsellä kun alkaa tehdastakuuputken pää häämöttää..

Meikäläisen yksilössä pakkasella vielä tarkenee kabiinissa, mutta samaa oiretta tuntuuolevan eli ajossa saa lämmöt säätää aika tappiin että lämpöä alkaa tulemaan.

Täällä joku sanoi käyttäneensä BMU päivityksessä ja samalla olivat korjannut lämmitys ongelman takuuseen. Kannattaa kysyä merkkiliikkeestä, ilmoittele tänne miten kävi.
 
Hei

Nyt tulee kabiiniin lämmintä ilmaa. Mitsu oli kolme tuntia letkuissa, kenno huuhdeltu, sihti jälleen puhdistettu, uudet jäähdytysnesteet sisälle. Olen 780€ köyhempi, mutta ei tarvitse enää palella.
 
Hei

Nyt tulee kabiiniin lämmintä ilmaa. Mitsu oli kolme tuntia letkuissa, kenno huuhdeltu, sihti jälleen puhdistettu, uudet jäähdytysnesteet sisälle. Olen 780€ köyhempi, mutta ei tarvitse enää palella.
Mikä on Pitkä_Pentti sinun summa summarum analyysisi mikä kaikista toimista ratkaisi viime kädessä lämmitysongelmasi? Minun autossa tehty sitruunahappohuuhtelu, joka auttoi hetken, mutta jo muutaman sadan kilometrin jälkeen lämmitysteho tippui. RTB-hälytysten takia vaihdetaan huomenna rikkinäiseksi todettu PTC-vastus, mutta vaikka ko. vastus olisikin rikki, niin pitäisihän nelitieventtiilin kautta tulla hukkalämpöä lämmityskiertoon. Sinun tapauksessa nelitieventtiilikin vaihdettiin, joten ei liene aiheuttanut ongelmaa. Oliko siis kaikesta huolimatta joko sakat tai ilma lämmönvaihtajassa ongelma tapauksessasi? Ja nyt se sitten ratkesi lopulta sitruunahappohuuhtelun yhteydessä, vai palanneeko ongelma?
 
Jää nähtäväksi, kuinka kauan lämmitys lopulta pelaa. Lämmityslaitteen kennon huolellinen puhdistus on tuo taikatemppu, jolla lämmöt saatiin palaamaan. En vain tarkkaan ottaen tiedä, kierrätettiinkö huuhtelunestettä myös sähköisen esilämmitysvastusten kautta vai ei, mutta jokatapauksessa nyt nesteet kiertävät kunnolla.
 
Saivartelijaksi kutsumisen uhallakin olen sitä mieltä, että olisi oikeampi puhua jäähdytysjärjestelmän sitruunahappopesusta, jonka lopuksi tehdään (vesi)huuhtelu ennen kuin laitetaan takaisin emäksinen jäähdytysneste. Vesihuuhtelulla vähennetään sitraattisuolojen muodostuminen. Jos lämmitysteho häviää pian sitruunahappopesun jälkeen, niin muuallakin on vikaa, kuten minun tapauksessani PTC-vastuksessa, jonka oireilu tuli ilmi muullakin tavalla ajan kuluessa (RBS-hälytys). Uskoisin, että sitruunahappokierron aikana lämpöä nostetaan koko lämmitysjärjestelmässä mukaanlukien lämmitysvastus, jotta senkin pinnalle muodostunut lämmönsiirtymistä hidastava kerros saadaan poistettua (kuuma metallipinta nesteessä, johon on liuenneena alumiini- ja muita mahdollisia metalli-ioneja tahi muodostuu vaikkapa vain AlOH2:a eli alumiinihydroksidia). Alumiini liukenee sekä happoihin että emäksiin, ja kun jäähdytysneste on emäksistä, niin happopesun vaikutus perustuu liuoksen pH:n muuttamiseen, vaikka sitruunahappo onkin happona heikko. Ts. emäksisessä liuoksessa muodostuneet alumiinisuolat liukenevat sitruunahappoliuokseen, ja lämpö, aika ja nesteen virtaus ovat liukenemiseen ja sen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Prosessiteollisuuden pesuissa käytetään toisinaan happopesuja ja vahvempia happoja, kuten typpihappoa poistamaan mm. kalsiumsakkoja. Siellä puhdistettava pinta on usein ruostumaton teräs, joka sietää paremmin vahvoja happoja.
 
Saivartelijaksi kutsumisen uhallakin olen sitä mieltä, että olisi oikeampi puhua jäähdytysjärjestelmän sitruunahappopesusta, jonka lopuksi tehdään (vesi)huuhtelu ennen kuin laitetaan takaisin emäksinen jäähdytysneste. Vesihuuhtelulla vähennetään sitraattisuolojen muodostuminen. Jos lämmitysteho häviää pian sitruunahappopesun jälkeen, niin muuallakin on vikaa, kuten minun tapauksessani PTC-vastuksessa, jonka oireilu tuli ilmi muullakin tavalla ajan kuluessa (RBS-hälytys). Uskoisin, että sitruunahappokierron aikana lämpöä nostetaan koko lämmitysjärjestelmässä mukaanlukien lämmitysvastus, jotta senkin pinnalle muodostunut lämmönsiirtymistä hidastava kerros saadaan poistettua (kuuma metallipinta nesteessä, johon on liuenneena alumiini- ja muita mahdollisia metalli-ioneja tahi muodostuu vaikkapa vain AlOH2:a eli alumiinihydroksidia). Alumiini liukenee sekä happoihin että emäksiin, ja kun jäähdytysneste on emäksistä, niin happopesun vaikutus perustuu liuoksen pH:n muuttamiseen, vaikka sitruunahappo onkin happona heikko. Ts. emäksisessä liuoksessa muodostuneet alumiinisuolat liukenevat sitruunahappoliuokseen, ja lämpö, aika ja nesteen virtaus ovat liukenemiseen ja sen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Prosessiteollisuuden pesuissa käytetään toisinaan happopesuja ja vahvempia happoja, kuten typpihappoa poistamaan mm. kalsiumsakkoja. Siellä puhdistettava pinta on usein ruostumaton teräs, joka sietää paremmin vahvoja happoja.
Onpas sitä taas tullut laverreltua. Onneksi löytyy välillä sentään vähän tietoakin (linkki tässä), niin ymmärtää paremmin mitä sitruunahappopesussa voi tapahtua PTC-vastuksessa.
 
Takaisin
Ylös Bottom