P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Spezzi

Dieselvoimaa
Liittynyt
23 Huhtikuu 2003
Sijainti
Uusimaa
Tästä se lähtee: diesel-Gallun ja allekirjoittaneen yhteisen taipaleen raportointi! :)

Kyseessä on siis E14-korinen, 1988-mallinen turbodiesel-Galant. Auto on sitä ensimmäistä etuvetoisten Galantien sukupolvea, joka esiteltiin 1984. Vuonna -88 myytiin jo pyöreämpää E3X-sarjan Galantia; oma autoni on käyttöönotettu toukokuussa 1988, joten se on varmasti aivan viimeisiä kymppisarjalaisia.

Tässä E14-mallissa on 1,8-litrainen välijäähdytetty turbodiesel, olisikohan 87 hv, 5-vaihteinen manuaalivaihteisto ja tavallinen 4-ovinen kori. Varustetaso on GLX: kampilasit, mutta sähkölukot ja -peilit, cruise, kierroslukumittari ja plyysiverhoilu. Kattovaloja on vain yksi, keskellä kattoa. Valinnaisvarusteita ei omassa autossani ole: ei kattoluukkua eikä ilmastointia.

Ostin auton heinäkuussa 2010 pohjanmaalaiselta käytettyjen autojen kauppiaalta. (Sivuhuomautuksena todettakoon, että myyjä oli erittäin asiallinen, reilu ja rehti, ja ostotapahtuma oli hyvin miellyttävä kokemus.) Auto maksoi "muutamia satasia". Ostohetkellä mittarilukema oli 317.000 km. Katsastus oli voimassa 31.10.2010 saakka.

Auto vaikutti heti alusta alkaen teknisesti erittäin ehjältä ja terveeltä. Mallille tyypillisiä ongelmia - kansivikoja, laturivikoja, väljää konetta, vaihdelaatikko-ongelmia - en havainnut. Myös peruskori oli ehjä ja asiallinen. Auto oli joskus maalattu uudelleen alkuperäisellä metallishampanjan värillä; maalaus oli tehty huolella ja ammattimaisesti. Alkavaa pintaruostetta on siellä täällä, lokasuojien kaarissa, ovien laidoissa jne, mutta yleisilme on siisti.

En ollut varmaan ikinä nähnyt yhtä likaista autoa kuin tämä. Sisusta oli periaatteessa ehjä, kaikki oli alkuperäistä ja räpeltämätöntä, mutta sitä lian määrää...!!! En ole mikään hienohelma, mutta 500 km:n kotimatkan jälkeen minulta meni kaikki vaatteet pyykkiin. :eek: Mutta en valita, autosta on selvästi pidetty teknisesti huolta, ja siinä rinnalla mustuneet ovipaneelit ja rasvainen ratti ovat pientä. Autossa oli myös istuinsuojat ja monoksi kytketty ikivanha radiokasettimankka... :)

Auto on ollut todennäköisesti Pohjanmaalla koko ikänsä. Hansikaslokeron takaa löytyi vuoden 1999 katsastuslappuja Lapualta, joissa kilometrimäärä on ollut 257.000. Niinikään sieltä löytyi 1993 käyttöönotettu rekisteriote, jossa on vuosittain leimoja 6-7 kpl peräkkäin. Senaikaisen omistajan postinumerokin oli 62... jotakin.

Auto on nyt päivittäisenä käyttöautona, jossa on mukana myös vahva harrastamisen komponentti. Minulla on ollut samanlainen v. 2000 - 2004, nimimerkilläni hakien täältäkin löytyy jorinoita aiheesta jonkin verran - sillä ajelin vajaat 200.000 km ja enimmäkseen oli ihan kivaa. :)

Tähän liittyy myös henkilökohtainen juttu. Olen vielä nuori mies, mutta vuosi sitten jäin yhtäkkiä leskeksi. Yhteisen taipaleemme alkuvaiheilla tuo mainittu diesel-Galant oli vahvasti kuvassa mukana. Nyt, tämän uuden hankinnan kanssa, elän muistoissani noita onnellisia alkuaikoja uudelleen.

Edellisen Galantini kanssa tyylisuuntana oli "budget tuning". Mutta nyt nämä autot alkavat olla jo oikeasti niin vanhoja, että ehkä kuitenkin pitäydyn täysin orkkiskuosissa. Audiopuoli pitää tietty päivittää, samoin mallin ja aikakauden mukaisia lisävarusteita tulee varmasti väsäiltyä. Heti tokana iltana alle vaihtuivat bensaturbon alumiinivanteet ("kasettimankan kela" -look), joista lämmin kiitos saman kylän toiselle kymppiharrastajalle :) Sisusta on pesty jo useampaan kertaan, ja nyt autolla voi jo ajaa ilman, että valkoinen T-paita muuttuu pikimustaksi. Edellisestä diesel-Gallusta yli jääneet EXE-mallin ovipaneelit löytyivät varastosta, eli sähkölaseja ja etuovien kaiuttimia aletaan väsäämään seuraavaksi.

Soitinpuolesta vielä muutama kommentti. Soitinvarustukseksi tulee siis nyt perustason 4.1-setti, perushyvää ääntä ilman kuvaa (ei DVD-toistoa, DVB-T-vastaanottoa tms). Eilen ostin JVC:n isoetulevyisen 2 DIN -kokoisen CD-MP3-mankan, jonka väsäsin jo kiinni keskikonsoliin. Teen mahdollisesti keskikonsolin vielä uusiksi niin, että poistan tuhkiksen ja sytkärin paikan ja nostan mankan siihen "ylemmäs". Eteen tulee Monacorin 6,5-tuumainen erkkasatsi niin, että wooferit vaimennettuihin, tiivistettyihin, asennuslevyilla vahvistettuihin etuoviin ja disset kojetauluun. Taakse entisestä diesel-Gallusta ylijäänyt vahvistettu, äänieristetty hattuhylly, johon 8-tuumaiset Velocityn koaksiaalit. Subiosasto on vielä vähän mietinnässä; joko kaverin vanha Focalin 12-tuumainen tai Autostudion tarjouksesta 2 kpl 10-tuumaisia JBL:n GT5-sarjan elementtejä, joka tapauksessa subin (tai subien) paikka on takakontissa, iskaritolppien väliin sovitettavassa suljetussa kotelossa. Vahvistimeksi 5-kanavainen SPL Dynamics.

Talossa on toki muitakin autoja; pari muutaman vuoden ikäistä isoa saksalaista, joista toinen on etupäässä äitini käytössä, toista ajan itse silloin, kun työssäni tarvitsen ns. "parempaa" autoa. Nämä ovat täysin orkkiskuosissa. Sitten on muutaman vuoden ikäinen Mersun Vito, joka niinikään väsäilen. Parhaillaan vireillä on audion ja videon päivitys (DVB-T, 5.1, IPTV, 3G ja GPS ovat tässä projektissa oleellisia lyhenteitä :)) ja korisarjan asennus. Varsinainen arkikäyttikseni ennen Galantia oli G-korinen Astra, joka aika harvinaisesti on diesel, ilmastoinnilla ja kattoluukulla. Siinäkin on pieni päivitysprojekti menossa - ääntä, kuvaa, korisarjaa - ja nyt Galantin hankinnan jälkeen laitoinkin tämän Opelin seisontaan. Kaikki nämä neljä ovat automaattivaihteisia. Sitten, jos tekemisen pula pääsee iskemään, tallissa on vielä museokunnostusta odottava, alkuperäinen, osiltaan täydellinen ja koriltaankin melko terve 1981-mallinen Saab 99. Eli tuohon rinnalle Galant nyt tuli, arkikäyttikseksi ja samalla harrasteautoksi: mukava ajaa, ripeä menemään, erittäin taloudellinen peli, jossa mukana myös tunnelmaa :)

Toivon, että raportoinnistani on hyötyä diesel-Mitsujen ja/tai vanhojen Galantien parissa puuhaileville, tosin kumpikin joukko lienee aika harvalukuinen. Kommentit ja kysymykset ovat hyvin tervetulleita Projektikysymykset-threadiin, koetan päivitellä tätä säännöllisesti ja pitää tämän aiheen osaltani hengissä.

Tästä siis lähdetään! :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Ja ensimmäinen päivitys:

Etujarrut jumputtivat jo alkumetreillä. Nyt (vajaa 3.000 km myöhemmin) jumputus on asettunut, mutta vasen etujarru jäi eilen makaamaan päälle. Vanteita vaihtaessani huomasin, että kumpikin laikka on ns. förbi. Tiedossa lähiaikoina etulaikkojen ja -palojen vaihto, jarrujen herkistely ja satuloiden puhdistus. Samalla voisi tietysti suojamaalata satulat. Laikkoja näyttisi olevan saatavilla, reilut 30 eur kpl ei ole paha hinta.
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kuvat lisätty Galleriaan: mitsubishiclubfinland.com -> galleria -> jäsenten autot -> sivu 2 - > spezzi
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Tässä sitä taas ollaan... Tänään haettin kaverin kanssa kimpassa varaosa-auto, -87 EXE :peukku Siitä tulee dieseliin penkit, ovipaneelit, sähköiset ikkunahissit, kattovalot ja muutama muu pisteosa. Otan varoiksi talteen myös lämppärin alipaineohjauksella toimivan ilmanjaon valintasysteemin siltä varalta, jos joskus tulee tarve modata keskikonsolia enemmänkin. Myös turvavyöt, muutama sisustan paneeli jne tulee varmasti vaihdettua siistimpiin. Kaveri ottaa siitä enemmän tavaraa konehuoneen puolelta, itsellä kun ei nyt satu olemaan sytkäpuolen vehkeille käyttöä :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Etujarrut korjattu, uudet laikat ja palat. Kustannukset yhteensä n. 80 eur, aika sopiva.

Samalla otettu auto ekaa kertaa kotitallissa nosturille. Asialliselta näytti pohjassa, ei helmi, mutta siisti ja terve. Molemmille puolille on joskus vedetty edestä taakse pitkät korjauspalat vakiopaikkoihin, pohjalevyn ja kynnyskotelon liitoskohtaan. Lähitulevaisuudessa täytyy pestä koko pohja ja pyöräkotelot, kuivatella kunnolla, hiekkapuhaltaa kevyesti pienellä syötöllä ja lopuksi suojata paikat kotelosuojalla, maalilla ja massalla.

Tänään myös vaihdettu EXE:n etu- ja takapenkit :) Ilme muuttui kummasti, ovipaneelit ja ikkunahissit täytyy vaihtaa varmaan huomenna.

Edesmenneeseen diesel-Galantiini väkräsin niinikään sähkölasit. Muistelen, että kampilasillisessa autossa oli valmiina pilareiden sisällä sopivat liittimet, joihin sähkölasien johtosarjat sopivat suoraan. Vai olisikohan ollut niin, että jotakin johtoja piti yhdistää väri-väriin? En ihan varmaksi muista, mutta ilmeisesti värit olivat oikein, mutta liittimien mekaniikat eivät sopineet. Huomenna selvinnee, miten tässä on - ainakin sekä luovuttaja- että kohdeauto ovat nyt samaa vuosimallia.

Tässä tämänkertaisessa luovuttaja-EXE:ssä oli aika kotoisat fiilikset - istuin takapenkillä kuskinpaikan takana ja painoin jaloillani pohjaa, jolloin pohjalevy tipahti maahan :D Semmosia vehkeitä ne kymppisarjalaiset...
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Pientä stilisointia oli ihan pakko tehdä :) Bilikasta tarttui matkaan kangasmattosarja. Sopi ihan nätisti, maksoi 17 eur ja muutti sisustan ilmettä huomattavasti - varsitenkin, kun kuskin kumimattoa ei aikaisemmin edes ollut. Tai oli, mutta molemmissa etumatoissa luki Primera, ja minusta se oli aika noloa... ;D

Sähkölasien asennustakin tutkittu. Näyttäisi siltä, että etuovissa on johtosarjat sähkölaseille valmiina! Takasarjoissa näyttäisi olevan vain lukkomoottorien johdot, ei muuta. Takasähkölaseille näyttäisi kuitenkin olevan B-pilareiden sisällä valmiit liittimet, joihin ovien johtosarjat menevät heittämällä - poislukien takaovien ovivalojen johdot, joita korin johtosarjassa ei ilmeisesti ole. Eli summa sum-laarum: etuoviin ikkunamoottorit, kytkimet ja ovivalot menenevät heittämällä, takaoviin oven johtosarjan vaihtamalla ja takaovivalojen syötöt lisäämällä.

Homma ei vain ole edennyt suunnittelua pitemmälle; pitkää iltaa on kyllä tullut kymppigallun parissa tehtyä, mutta auto ei ole oma vaan kaverin. Koetetaan saada perjantaina pintaväri päälle kaverin autoon :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Pikku kommentti soittimen kytkemisestä - tulee vähän myöhässä, mutta tulee kumminkin :)

Asensin tilapäisasennuksena JVC:n 2 din -kokoisen soittimen modattuun vakiopaikkaan. Käytin kytkentään vakiota johtosarjaa. Samalla muistin taas, että näissä kymppigalluissa alkuperäinen johtosarja käyttää kaiutinpareille sekä edessä että takana yhteistä maajohtoa; kaiuttimille menee siis kuusi johdinta, kolme eteen, kolme taakse. Ennen vanhaan, kun autosoittimissa oli transistoripääteasteet, tämä oli normaali kytkentä. Mutta jo 1980-luvulla ns. boosterkytketyt vahvistimet alkoivat yleistyä. Niissä jokainen kaiutin tarvitsee oman johtimensa, maajohtimien yhteen kytkeminen saattaa rikkoa vahvistinasteet. Eli jos olisin suoraan kytkenyt uuden mankan vanhaan johtosarjaan, olisi soittimen pääteasteen suojaus lähtenyt päälle (onneksi nykyisissä on yleensä suojaukset). Tämä oli siis tilapäisasennus, joten nykäisin randomilla jonkin lamppujohdon pätkät alkuperäisiltä etukaiuttimilta keskikonsoliin, jotta sain humpat soimaan.

Kaverini, joka tuntee kymppigallut kuin omat taskunsa, tiesi kertoa nähneensä kahdenlaisia johtosarjoja näissä: näitä nyt kohtaamiani outoja ja toisenlaisia selkeämpiä, joissa kaiuttimet on jokainen johdotettu omilla, erillisillä johtimillaan.

Tämmöstä tällä kertaa :) Tänään illalla keitellään taas tallikahvit ja jatketaan kaverin kymppigallun hieromista. Huomenna rykäistään väri päälle, lauantaina kuivatellaan (sekä miehiä että autoa ;D) ja sen jälkeen olisi tarkoitus alkaa rapsimaan ruosteita pois dieselistä. No, sopiihan sitä suunnitella - katsotaan sitten, millä aikataululla hommat toteutuu :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

320.800 km mittarissa.

Otin auton sisälle talliin, purin ovipaneelit veke. Samalla totesin, että etuovien johtosarjoissa ei olekaan sähkölasien eikä ovivalojen johtoja valmiina, eli näiden varusteiden implementointi vaatii myös johtosarjojen vaihtamisen.

Teen nyt samalla nuo pintaruostehommat kuntoon. Työlista on seuraavanlainen:

- kaikki ovet irti, alalaitojen hiekkapuhallus sisäpuolelta, pintaruosteiden poisto nurkista
- kaikista ovista kahvat irti ja vaihtoon (nykyiset hapettuneet)
- kuskin ovi pintaruosteessa myös kahvan ympäriltä -> putsaus
- oviaukkojen puhdistus, ruosteet pois
- oikean etulokasuojan vaihto (ruosteessa)
- takapuskurin vaihto (nykyiseen väsätty kiinnitykset läpipulteilla)
- sähkölasien ja ovivalojen asennus
- etuovien vaimennus (kaiuttimia varten)
- takakaarien puhdistus
- puhdistettujen pintojen maalaus, rajaukset luonnollisiin rajoihin (kylkilistat tms).

Vaihto-osat löytyvät kaverin kanssa viikko sitten kimpassa hankitusta varaosa-autosta (kts. ylempänä), joka on jo purettu suunnilleen muttereiksi. Loppuholkki lähtee huomenna sulatukseen, tiedä vaikka tulisi joskus tölkin muodossa vastaan :)

Samalla olisi luontevaa asentaa ainakin etukaiuttimet: wooferit ovien alalaitoihin (asennuspaneelit), disset ylälaitoihin huurteenpoistokanavien kohdalle. Mieli tekisi myös asentaa ovien sisäpuolisten kahvojen syvennyksiin pienet punaiset led-valot, ainakin johdotukset täytyy vetää nyt samalla, kun johtosarjoa muutenkin sörkkii. Mutta toisaalta auto pitäisi saada ajoonkin, johonkin kohti täytyy aina se urakkaraja kuitenkin vetää.

Lisään kuvia aiheesta pikapuoliin :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kuvia lisätty: galleria -> jäsenten kuvat -> spezzi

Eilen tuli askarreltua sen verran, että purin kaikki ovet ja oikean etuloksun veks. Samalla totesin myös vasemman etuloksun vaativan sen verran huomiota, että irti pitää sekin kaivaa. Nyt on vielä vähän mietinnässä, korjaanko sen vai vaihdanko varaosa-autosta (jonka vasen etulokasuoja ei siinäkään ole virheetön).

Sinänsä harmi tilanne, auto on päälle päin melko siisti, ja voisihan sillä ajella vallan mainiosti noinkin. Mutta jotenkin sitä haluaisi, että vanha auto olisi ainakin päälle päin mahdollisimman ruosteeton, joten pakko noille pintaruosteille kuitenkin on jotakin tehdä. Voisi tietysti kokeilla vain päältä päin puhdistella ja korjailla, paikkamaalailla pensselillä. Tuntuu hoopolta, että pienien, paikallisten pintaruosteiden takia pistää sitten koko auton melkein muttereiksi. Mutta kun nyt kerran alkaa purkamaan, niin saa sitten ainakin kunnolla puhdistettua ja maalattua. Kestänee siistinä ainakin ensi kevääseen... :) Ja samalla on tosiaan helpompi lisätä sähkölasit, ovivalot ja etuovien kaiuttimet.

Sisäpuolisten ovenkahvojen syvennyksiin tekisi mieli väsätä taustavalaistus (otin Audi A6:eeni autoa tilatessani tehdasvarusteena ambient-valopaketin, jossa on mm. ovenkahvojen, jalkatilojen ja kojelaudan tunnelmavalot, ja ne on kyllä aika hauskat). Kahvan syvennykset ovat sähkö- ja kampilasimalleissa erilaiset, ja nythän tietysti vaihdan ne syvennykset samalla, kun näkrään ne sähköikkunatkin. Syvennyksien sisälaitoihin olisi ehkä mahdollista upottaa pienet punaiset tai valkoiset ledit, ja kuvittelisin niiden valaisevan aika kauniisti sitä koko kahvan "poteroa". Täytyy tutkia vielä asiaa lisää, mutta ainakin ylimääräiset johdot vedän ovien johtosarjoihin samalla, kun vaihdan ne johtosarjat sähkölaseja varten.

Kaikki mekaaniset lukot deaktivoidaan nyt samalla. Takakontin lukko hitsataan umpeen, samoin etuovien lukkopesät. Sisäänpääsy autoon tapahtuu jatkossa vain sähköisesti, ehkä se vähän lisää murtosuojaa.

Vanhan pilariantennin paikkakin pitäisi leipoa umpeen. Samalla tulee sitten maalattua tuulilasin ylälaita, täytyy häivyttää ohennetulla maalilla raja johonkin ehkä 20 cm tuulilasin ylälaidasta taaksepäin.

Onhan sitä siinä taas.. :) Jossakin välissä väsätään kaverin toista kymppisarjalaista, siinä on samanlaiset pintaruosteiden fiksaukset menossa. Niitä on luonnikasta tehdä rinnakkain, pysyy ainakin paikat ja tavat freesinä mielessä :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Taas päivitystä, tosin tällä kertaa vain sanallisesti.

Purin vasemmankin etuloksun irti, sekin on alalaidastaan ohentunut melkein poikki. Se on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin varaosa-auton vastaava, joten täytyy vain korjata ja maalata uudelleen kylkilistaan asti.

Vasemman etupyöräkotelon sisältä löytyi läpireikä, joka meni suoraan kuljettajan jalkatilan vasempaan ylälaitaan. Tarkemmin tutkien myös jalkatilan matto oli märkä - ei pinnasta, mutta sisäpuolelta,äänieristysmateriaaleista. Eli tuli siis sisustankin täyspurku eteen. Samalla tulee sitten putsattua kynnyskotelot ja pohjalevy myös sisäpuolelta.

Kuljettajan ovenkin sain purettua hiekkapuhalluskuntoon. Puran kaikki ovet ja puhallan ne yhtäaikaa.

Subiksi valikoitui lopulta Astraan varattu Ground Zeron 12-tuumainen. Elementti tulee perinteiseen MDF-levystä tehtävään suljettuun koteloon (n. 30 l) elementti eteenpäin. Kotelon (ja elementin) ja takapenkin selkänojan väliin jää n. 5 cm "painerakoa". Asennuksesta pitäisi tulla siisti ja huomaamaton - ja lisäetuna kaikki osat pystyy asentamaan niin, että niitä ei saa ainakaan kovin helposti missään kaupan parkkiksella irrotettua ;D

Takaluukun lukkopesä irrotettu, ihmettelyä ja suunnittelua. Pysyn edelleen alkuperäisessä suunnitelmassani, hitsaan lukkopesän aukon umpeen ja muutan avauksen sähkötoimiseksi murtohälyttimen kaukoavaimella. Käyttömoottoriksi väsään Saabin keskuslukituksen käyttömoottorin, siinä pitäisi sekä liikeradan että voiman riittää. Samalla täytyy vähän kiristää takakontin kevennysjousia niin, että lukituksen auetessa koko kansi aukeaa ylös asti. Vielä jos väsäisi sähköiset niskatukien säädöt, niin tämähän olisi jo kuin ässämersu :)

Dieseli pysyy nyt telakalla ainakin muutaman viikon, mutta joka ilta tuntuu tapahtuvan jotakin. Ehkä tulevana viikonloppuna saisi maalaukset tehtyä niin, että pystyisi taas vaihtamaan räikkävääntimen pyörimissuuntaa :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Pientä päivitystä.

Purin sisustan loppuun, ei näytä olevan oikotietä tässäkään hommassa. Sisusta irti ja autotalliin odottamaan kasausta. Lantti pysynee telakalla nyt ainakin muutaman viikon.

Kuskin jalkatilan ruostereikä laajeni perinteiseen tapaan (laitan kuvia lähipäivinä), poistin ohentuneet pellit ja lopulta reikää oli suunnilleen 20 x 50 cm. No, helppohan tuo on korjata. Kynnyskoteloon nakersin jo pari korjauspalaa paikoilleen. Vasemman takapyörän kotelosta löytyi myös pieni läpireikä, joka meni tavaratilan sivulokeroon. Olisikin ollut ihme, jos mitään ei olisi löytynyt. Viivytystaisteluahan tämä nyt on ruostetta vastaan, vuosi kerrallaan tässä mennään ja koetetaan pitää auto siistinä ja juridisesti ehjänä.

Hifiosastollakin heilahti eteenpäin. Tein 12 mm:n vanerista uuden hattuhyllyn, johon ajan jyrsimellä 6 mm:n upotukset vanhasta dieselgallusta jääneille 8 tuuman Velocityn koaksiaaleille. Sitten vanerin ja pellin väliin raskasmattoa ja alhaalta päin ruuveilla kiinni. Päälle tummaa kangasta. Edestähän sitä ääntä kuunnellaan, nämä ovatkin enemmän midwoofereina takana. Samaten subiosaston kotelon mallailua on tehty. Sellainen 35 x 35 x 20 sentin arpanoppahan siitä nyt on tulossa sinne kontin toiseen etulaitaan.

Sähkölasejakin pääsin kokeilemaan. Nostettiin kaverin kanssa täydellinen EXE:n oikea takaovi auton viereen, kytkettiin liittimet kiinni, pistettiin kuskin jalkatilan liittimeen kytkinpaneelin liitin ja painettiin rele paikoilleen. Lähti pelaamaan kerrasta, eli johtosarjat auton sisällä ovat toimivat ja oikeanlaiset. Ylläri vaan, että kytkintä alas painettaessa lasi liikkuu ylöspäin ja toisin päin... Jos siinä on tosiaan johtosarjassa joku juttu niin, että johtimet ovat autoihin (luovuttaja-auto EXE vs. kohdeauto GLX) nähden ristissä, niin helpointa tuo on korjata ovi kerrallaan vaihtamalla johdot ristiin. Tai sitten, jos pystyy paikallistamaan johtosarjasta syötön, niin sieltä johdot ristiin.

Tulikin nukuttua näin sunnuntaiaamuna! Nyt kahvit ja eloveenat naamariin ja takas tallille....
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Päivitystä: kuvia lisätty 25.8.2010.

Auto ei paljoakaan ole edennyt, hattuhyllyn sain valmiiksi upotuksineen ja verhoiluineen. Peltihommat ovat periaatteessa aika selkeässä vaiheessa: hitsaukset ovat noin puolivälissä, sitten omana urakkanaan irto-osien (ovet ja loksut) hiekkapuhallukset.

Tänään taas hommat jatkuu: kahvipannu porisemaan ja kipinänkestävä vapaa-ajan asu päälle. Eihän tuo olisi kuin yhden kiukkuisen viikonlopun rupeama, mutta tehdään pikkuhiljaa parin viikon aikaikkunalla.
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Ohho, onpas taas aikaa kulunut :)

Arkikäyttiksen käyttökunnostuksessa matka taitaakin olla päämäärää tärkeämpi. Pientä hitsailua on tullut tehtyä silloin tällöin. Olen armotta paukuttanut hakkua läpi kaikista vähänkään epäilyttävistä paikoista, ja onhan niitä sitten tosiaan löytynyt. Nyt on hitsattu mm. tavaratilan takaosaa siitä takavalojen ja rekisterikilven alta. Läpireikiä löytyy enemmän vasemmalta kuin oikealta puolelta.

Ovilukkojen deaktivoinnissa syntyi kaverin kokeilujen ansiosta oivallus: takakahvat ovat ristiinvaihdettavissa niin, että vasemman takaoven kahvasta saa lukkopesättömän oikean etuoven kahvan. Tälläiset siihen siis tulee!

Alkuperäislookistakin on nyt sen verran tingitty, että kaverin varastoista löytyneet Ralliartin etu- ja takapuskurit tähän kuitenkin tulee. Ja samalla tulee tehtyä hillitty tummennus ikkunoihin (tuulilasia lukuunottamatta) ja maalattua B- ja C-pilarit mattamustiksi. No, ehkä tämä vielä mahtuu siihen alkuperäiseen ajatukseen siitä, että aikakauden, mallisarjan ja ajan hengen mukaisia modauksia sallitaan.

Kyllä vanhat vempeleet vaan ovat mukavia. Pari iltaa sitten putasilin sellaista ikivanhaa putkiradiota jostain 1950-luvun lopulta: puukuoret, päällä levysoitin ja sisällä kymmenkunta putkea. Täytyy väsätä youtubeen joku olavivirta-reinohelismaa-playlist, kytkeä tietokoneen audiolähtöön RF-modulaattori, pistää Helvar Celeston soimaan ja eläytyä isovanhempien nuoruusvuosien tunnelmiin! :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Terveiset tallilta! :)

Oikein naurattaa, kun lukee tätä ketjua taaksepäin... "Parin viikon aikaikkuna" :)

Auto on edelleen työn alla, en ole vienyt kilpiä konttorille (tai nykyäänhän sitä ei enää voi edes tehdä - jos auton haluaa poistaa rekisteristä lopullisesti, siitä pitää saada virallinen romutustodistus). Vaikka fiksumpi olisi ehkä sen jo tehnytkin...

Mitään yllättävää ei ole löytynyt, tuttuja juttuja kymppisarjalaiselle. Pohjalevyn vasen puoli edestä taakse on tasaisesti ruosteessa. Tuntuu siltä, että koko raaka-aine on jotenkin hiilipitoisempaa ja ruostumisalttiimpaa kuin monissa muissa autoissa. Koko kori on ihan kuin näkkileipää: takoo mistä tahansa, niin aina solahtaa kuokka läpi.

Vasemmasta etupyöräkotelosta on korjattu useita isoja reikiä, kymmeniä senttejä kanttiinsa. Vasemmasta kynnyskotelosta on paikattu sieltä ja täältä. Vasen takapyöräkotelo alkaa jo muotoutua, pehmyttä peltiä poistettu ja korvattu uudella koko sisäkaaren matkalta noin viiden sentin leveydeltä. Varapyöräkotelon pohjaan on väsätty tervettä tavaraa noin 1/3 kotelon pinta-alasta.

Oikea kylki on paremmassa kunnossa, siellä ei ole kuin takaiskarin tornissa pari läpireikää sekä perinteinen tavaratilan ulkolaita läpiruosteessa. Oikean takapyöränkotelon sisältä löytyisi varmasti massojen alta ns. juttuja, mutta ehkä se nyt vielä muutaman vuoden menee.

Mitään mobilistipaikkoja en ole autoon tehnyt. Olen poistanut hapantuneen osan mahdollisimman pitkälle, suojannut jäljellejäävät osat ruosteensuojamaalilla ja leiponut sitten uutta peltiä siihen päälle. Tavoite on tehdä päälle päin siistiä, näkymättömiltä osiltaan asiallista, juridisesti pätevää ja vedenpitävää pintaa.

Onneksi autossa ei ole kymppisarjalaisen vakioriesaa, kynnyskoteloista irtihapantunutta pohjalevyä. Tai on sekin joskus ollut, mutta se on joskus korjattu ja korjaus on kestänyt.

Lähdin vähän väärässä järjestyksessä, ihan ekana olisi pitänyt pestä pohja ja pohjan kotelot painepesurilla, sitten antaa kuivua muutama päivä, sitten hiekkapuhallus ja sitten vasta sisälle purkuun. Teen nyt niin, että leivon isoimmat reiät umpeen, laitan pyörät takaisin alle, hinaan holkin ulos pihalle (jahka tulee poutapäivä) ja sitten hiekkapuhallus, sitten auto sisälle ja ruosteenestomaalaukset, korikitit ja kotelosuojat + pohjamassat.

Kaveri kiikutti edellä mainitut Ralliartin puskurit auton viereen ja sanoi "tosson" - nyt silmissä kiiluu visio hillitysti _ajan henkeen_ modatusta käyttökulkineesta, maltillisesti tummennetut lasit ja nuo puskimet.

Tuulilasikin taitaa mennä vaihtoon, kaikesta huolimatta. Lasi on vanha ja naarmuinen, pinnassa muutama mehevä kiveniskemä ja alkava halkeama. Lasi on kuulemma halpa (alle 90 eur). Ja ennen kaikkea samalla olisi helppo korjata lasin ylälaidasta hankalat ruostepaikat.

Semmosta... :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Päivitystä projektiin.

Projekti on mennyt huumorin puolelle jo aikapäivää sitten. Missähän vaiheessa tästä edes tuli projekti? Alun perin piti tehdä vain päivittäisessä ajossa olevaan autoon pientä siistimistä... :)

Eilen, torstaina, sattuikin ohjelmanmuutos, jonka seurauksena tuli vapaailta ja poutakeli. Tilanne piti tietysti hyödyntää Galantin hiekkapuhalluksen merkeissä. Eikun holkkiin pyörät alle, ulos pihalle ja puhaltelemaan.

Puhalsin vähän turhan hienolla hiekalla (raekoko 0,1 - 0,6 mm), joten tuhertamiseksi meni, mutta jotain silti sain aikaiseksi, kaikki pintaruoste ja valmiiksi irtoillut massa lähti pohjalevystä siitä takapenkin etureunan kohdalta taaksepäin. Karkeammalla hiekalla olisin saanut kaiken massankin irti, mutta menee se nyt noinkin. Pysykööt kiinni oleva massa siellä, missä tervettä peltiä vielä on.

Ylläreitä ei löytynyt, ellei sellaiseksi lasketa läpireikiä myös oikean puolen kynnyskotelon takapäässä, taka-akselin pitkittäistuen kotelossa ja takapyöränkotelossa. Outo juttu oli syöpymä taka-akselin iskarinkiinnikkeessä, se oli aika rajun näköinen.

Koetan ottaa kuvia ja päivitellä tuonne albumeihin.
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kuvia lisätty 15.11.2010 albumiin :)

Lauantaina oli taas toimintapäivä, kaveri kasasi oman E15:sensa konetta ja minä E14:n koria. Ruostuneen pellin määrä ei tunnu loppuvan, vielä tekemättä ainakin taka-akselin tuenta ja varapyöräkotelon pohja, vasemman takapyöräkotelon sisäpuoli pitää vahvistaa ym ym.

Kaikki tietävät, miten mätiä kymppigallut aina ovat olleet. Ei tämän pitänyt mikään yllätys olla, mutta silti ihmetyttää, miten pehmeää pelti joka paikasta on... No, kestäisi nyt siistinä ja ehjänä ainakin talven ja ensi kesän yli, sitten sopii taas seuraavalle leimalle tehdä lisää.
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Päivitystä projektiin :)

Kinkut on syöty ja raketit ammuttu, ja diesel-Galantti on edelleen levällään pitkin pajaa. Voi elämä että se olikin mätä!!!! :nykii

Hitsaukset on näillä näkymin tehty, uutta peltiä tuli peruskoriin mm. vasempaan etupyöränkoteloon (20 x 50 cm plus pienempiä paikkoja), pohjalevyyn vasemmalle edestä taakse (n. 30 x 120 cm), takakonttiin (useita isoja ja pienempiä paikkoja), lisäksi kynnyskotelot, takapyörien kotelot (v + o), pyöränkaaret, pohjalevy oikealtakin puolelta....

Nyt menossa maalauksen valmistelu ja pohjatöiden teko. Pohjapelti ja pyöränkotelot on maalattu sisältä ja ulkoa, korisaumat on kitattu ja osa pelleistä suojattu joustavalla kumibitumilla (aika näppärää kamaa, alun perin kattohuopaliimaksi tarkoitettu). Seuraavaksi ovien valmistelu ja sovitus koriin, sitten etuloksut kiinni, sitten ruiskukittausta, hiontaa, pohjamaaalausta ja hiontaa. Koetan rapsia kuvia ja laittaa albumiin.

Hommat eivät lopu maalaukseen, sitten alkaa sisustan kasaus ja muuta pientä, ovethan on purettu raakaoviksi eli lukot kiinni, samalla sähköikkunat kiinni, sähköinen takaluukunavaaja, lasien tummennukset...

Tämmöstä :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kuvia lisätty albumiin - tässä suora linkki:

http://www.mitsubishiclubfinland.com/galleria/main.php?g2_itemId=29199&g2_page=2
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Pikku hiljaa pajalla tapahtuu. Sain Ralliartin puskurit sovitettua paikoilleen, kaikki pintapellit ovat paikoillaan eli nyt on menossa se perinteinen pohjien hierominen. Seuraavaksi kierros ruiskukittiä, sitten hiontaa, sitten kierros hiontaväriä, taas hiontaa ja sitten pinnan arviointia.

Dieselissä on etupuskurin takana runkoaisojen välissä tosi jööti palkki, jollaista bensamalleissa ei ole. Palkki on kumipuslilla ja pulteilla kiinni runkoaisoihin pultatuissa kiinnikkeissä. Palkin tarkoitus jäi arvoitukseksi, ehkä se on suojaamassa välijäähdytintä. Palkki painaa arviolta 30 kg (autonakku-indeksillä arvioituna). Ko. verme piti poistaa, jotta Ralliartin etupuskurin sai paikoilleen.

Lasien tummennuksestakin on jo sovittu. Kaveripiirissä on alan ammattilainen, jonka talli on meiltä 500 metrin päässä eli onnistuu aika sutjakasti. Tulossa hillitty tummennus - öh, myös etulaseihin :)

Etuovien johtosarjat oli helpointa näkerrellä paikoilleen, kun loksut olivat irti. Johtosarjathan piti vaihtaa varaosaluovuttajasta, kun väsään ne sähköikkunat ja ovivalot. Samalla lisäsin yhden plus-johdon mahdollisia ovenkahva- ym. valoja varten sekä kaksinkertaiset kaiutinkaapelit - jos tulee asennettua dissetkin oviin, niin saa sitten jakosuotimet kuivalle puolelle kojelaudan alle.

Tähän samaan hengenvetoon esitän myös kiitokseni: tätäkin sepustusta on käyty katsomassa jo yli tuhat kertaa, kiitos mielenkiinnosta projektiani kohtaan! :) Toivottavasti asian raportoinnista on ollut tasapainoisesti hupia ja hyötyä asiaan tutustuneille. Täällä foorumilla kirjoittelee teknisesti niin kovatasoisia osaajia, että siinä viivalla oma tekninen antini näihin keskusteluihin jää kyllä ohueksi miten päin tahansa arvioituna. Mutta toivottavasti tälläkin projektipäiväkirjalla on sijansa! :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Uusia kuvia lisätty albumiin: etu- ja takapuskurit paikoillaan, takasiiven sovittelua, maskien ihmettelyä ja yksi offtopikki tunnelmakuvakin. Tästä linkistä pääsee suoraan: http://www.mitsubishiclubfinland.com/galleria/main.php?g2_itemId=32685

Edesmenneen diesel-Galantini (jolla ajoin 2000 - 2004) osia löytyi talon takaa metrisen hangen alta: etusäleikkö ja takaspoikka. Spoileri on joku peruslätkä, sovittelin myös kaverilta ylijäävää bensaturbon kumista lintulautaa, mutta ehkä kuitenkin väsään tuon jo aikonaankin dieselin höyryjä haistelleen spoikan tähän. Maski oli aikoinaan aika hieno: alkuperäisestä maskista hyödynsin vain sen kehyksen, keskiosan väsäsin metalliverkosta. Verkkoon turasin turbosaabin turbomerkin, sopi minusta fonteiltaan ihan kivasti. Tähän olisi nyt tulossa - tuon hangen alta löytyneen innoittamana - versio 2.0.

Tuli sitten käytyä maalikaupassakin. Jos olisin tosi sissi, saisin viikonlopun aikana ainakin pohjat tehtyä hiontaväriin saakka, kenties jopa pintavärinkin ruiskittua paikalleen. Sunnuntaille on muuta ohjelmaa, mutta jos huomenna, lauantaina, saisi ajoissa öögan auki, niin voisi onnistuakin.

Tämmöstä tällä kertaa :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Ja taas mennään projektissa eteenpäin :)

Pohjatöitä on jatkettu viikonloppuna, ruiskukittausta ja hiontaa. Hiomaväriin asti en vielä päässyt. Mitä kärsivällisemmin jaksaa tätä vaihetta kihnuttaa, sitä paremman saa lopputuloksesta. Etusäleikköäkin tuli väsäiltyä, tulee samanlainen kuin aikoinaan edellisessä diesel-Galantissani.

Tänään on (tai olisi) avovaimoni ja minun 8-vuotismerkkipäivä. Lähden kohta kynttilöiden kanssa pyörähtämään haudalla miettimässä elämän omituisuuksia. Siitä on sitten hyvä jatkaa Galantin kimpussa. Sitä hänkin toivoisi.
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

PK-miittikin tuli ja meni - ohi nimittäin :)

Vehkeet on vieläkin levällään (puhun edelleen autoista :)) mutta kasaan päin menossa. Tässä pienet välijumitukset koneen ääressä työpäivän jälkeen, kohta pajan puolelle hiontaväriä ruiskuttamaan. Sitten hiontavärin hionta ja pintamaali.

Tässä nyt tehdään tavallisen yleiskorjaamon tasoista maalausta, joka jää valitettavasti kauas ammattityöstä. Työpajana on tavallinen omakotitalon yhteydessä oleva korjaamohalli, maaleina PPG:n tuotelinjat ja välineinä kohtuu laadukas HVLP-tyyppinen ruisku. Mutta on noita käyttökulkineita sen verran tullut maalattua, että uskaltaa kuitenkin ryhtyä toimeen. Pöly on se pahin vihollinen, sitä lentää ilmassa, vaikka kuinka kastelisi maalauspaikan lattian ja sammuttaisi pölyä kierrättävän ilmastoinnin. Ehkä tässä jotakin pelastaa se, että maalattavat pinnat ovat enimmäkseen pystypintoja, joilla pölyn laskeutuminen on vaakapintoja vähäisempää.

Spoileriosastollakin tapahtuu. Kaveri ns. nusaisi dieseliin kaavailemani, entisessä dieselissäni aikoinaan olleen takaspoikan. Siinä sitten yksissä mielin - tyhjennettyämme ensin kaverin keissistä muutaman neuvoa-antavan - päädyimme siihen, että hänen vaatekomerossaan muutaman vuoden nojannut turbon kumispoikka tulee sitten vastavuoroisesti dieseliin. Tämä spoikkahan on sellainen julmean kokoinen kasarilook-kumilärväke, jossa on takakontin päälle tuleva spoileriosa ja takakylkien päälle tulevat sivuevät. Yleensä niitä on kaiketi näkynyt punaisissa E15 turboissa mustan kumin värisinä. Päädyin nyt väsäämään dieseliin vain sen keskiosan, sivuväsäelmät saavat nyt jäädä.

Spoikka oli ollut joskus jossain "hieman" juodun näköisessä E1-jotakin-Gallussa. Spoileri on rakennettu niin, että peltisen rungon päälle on vulkanoitu kuminen päällysmuoto. Tuo peltirunko oli alkanut ruostua, jolloin tietysti ruostenorot olivat valuneet pitkin auton kylkiä. Koska ruostetta on spoilerin rungon ja kumin välissä myös yläpuolella, ajattelin kokeilla ruosteen kapseloimista: hioin mahdollisimman paljon näkyvää ruostetta pois, maalasin peltiosan ruosteenestomaalilla (Hammerite) ja sen kuivuttua "valoin" spoikan koko sisäosan kumibitumin sisälle. Otin tästä kuviakin, täytyypä lisäillä albumiin.

Halusin kuitenkin spoilerin korin väriseksi, entisistä projekteista oli jäänyt PPG:n Y072-muoviprimeriä, jolla kuvittelen nyt tässäkin pärjääväni. Tänään hain myös PPG:n D814-joustoainetta, jota lisätään pintaväriin sekä lakkaan. Saa nähdä, miten maali lopulta pysyy.

Kumma, miten nämä projektit vaan paisuvat... "pikku pintafiksi parin viikon aikaikkunalla", just joo :) Auto on vieläkin kesken, mutta suunnitelmissa pyörii jo jonkinmoiset helmatkin. Jos lähipiiristä jää joutilaaksi Ralliartin helmat, niin tämä ratkeaa niillä, mutta jos ei, niin sitten yleismallisia helmojahan saa joka tuningpajasta. Tositekijä tietysti vuolisi itse lasikuidusta, mutta myös ohuesta pellistä (esim. 0,6 mm) voisi moiset väkertää. Muotokieli pitäisi olla aika rauhallista, mitään nintendo-lookalike-helmoja ei tähän voi oikein laittaa.

Touhutessa on myös kirkastunut idea ulkokahvojen valaistuksesta. Kahvojen alle ylänurkkiin pystyy upottamaan 5 mm:n ledit, jotka valaisevat kahvan syvennystä. Valot pitäisi kytkeä palamaan samanaikaisesti sisävalojen kanssa ja niille sitten ohjaus kaukolukituksesta, niin, että kun kaukoavaimella avaa ovet, niin myös kahvavalot syttyvät.

Tämmöstä :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Nyt on väri päällä :)

Vapaapäivä töistä meni hyvään käyttöön, pintavärin ruiskutukseen. Eilen illalla (kts. tuo edellinen viestini) ruiskutin hiontavärin ja iltamyöhällä vielä hioin. Tänään sitten pintaväri ja lakkaus.

Olen maalaukseen itse - olosuhteet ja tekijän kokemuksen huomioon ottaen - muuten erittäin tyytyväinen, mutta parista paikasta pintamaali lähti kiehumaan. :( Oikea takakylki listasta ylöspäin sekä katon etureuna on hiottava uudelleen auki ja maalattava uusiksi. Omituista sinänsä, siinä on kuitenkin useampi kerros ruosteenestoprimeriä ja hiontaväriä, joiden kaikkien pitäisi olla keskenään yhteensopivia. Varsinkin tuo takakylki on aika psykedeelisen näköinen, maalin ollessa haihdutusvaiheessa siinä maalikalvon alla meni silmissä ikään kuin mato tai männynjuuri, joka mennessään repi maalia irti. Mietin jo, että missähän myssyissä sitä tässä oikein ruiskutellaan... ;) Muuten tosiaan näyttää ainakin toistaiseksi hyvältä, väri vaikuttaa tasaiselta, lakkaus onnistui muutamaa pientä valumaa lukuunottamatta hyvin. Kaikki näkyvät virheet noita kahta kiehahdusta lukuunottamatta ovat hienolla vesihionnalla ja konekiillotuksella korjattavissa.

Ledejäkin kattelin jo :) Partco on oiva ostospaikka, josta löytyy kätevästi mm. ledejä, linssejä ja teholedien drivereitä. Takakontin valaistus tulee kolmella yhden watin luxeonilla: taakse keskelle yksi ja luukun kanteen alaspäin kaksi. Ulkopuolisiin ovenkahvoihin tulee 2 lediä per kahva, ovipeilien alapinnoille maavaloiksi (Volvo S80-lookalike :)) 10 mm:n teholedit ja ovien sisäpuolisten kahvojen syvennyksiin 1 pieni punainen ledi per kahva. Etujalkatilavalot on vielä mietinnässä, ehkä modaan vanhat Saabin tavaratilavalot ledipolttimoin. Saab-osaa tulee muuten ainakin taustapeilin taakse valaisimeksi :)

Mutta nyt vaihtuu liuottimet sisäisesti nautittaviin :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Taas tapahtuu :)

Viikko sitten maalauksessa kiehuneet oikea takakylki ja katon etureuna on nyt maalattu. Sain värin pintaan toissapäivänä, lopulta onnistui ihan hyvin. Eilen maalasin mustalla ikkunakehykset: paukkupullosta mattamustaa ja päälle lakka. Pientä kasailuakin on jo tehty.

Tänään poikkesin Partcossa lediostoksilla :) valaistusosasto pitää varmaan raportoida ihan erikseen, mutta valaistusta ja siihen liittyviä toimintoja on kyllä jokunen tekeillä.

Samaten poikkesin Biltemassa, joka on mielestäni varsin kätevä ostospaikka silloin, kun tietää, mitä on ostamassa ja mihin käyttöön (tietää, minkälaatuista tavaraa tarvitsee). Ostin keinonahkaa etuovien kaiutinpaneeleihin.

Projekti ei ole läheskään valmis, ja lisää tekemistä taas keksitään: joskus kesällä hehkttelemani idea keskikonsolin modaamisesta sai vähän uutta puhtia. Voipi olla, että sekin tulee tehtyä tässä samoilla liukkailla. Suunnittelin purkavani tuhkiksen ja sytkärin paikan ja tekeväni korkeamman ja pystysuoremman keskikonsolin, johon upottaisin soittimen sekä erillisen aftermarket-navigaattorin. Täytyy vähän vielä jalostaa tätä ideaa, katsotaan, tuleeko siitä valmista.

Otin eilen vähän projektikuviakin, täytyy lisätä albumiin.

Mutta nyt tsufeet naamariin ja loikka haalariin, projekti jatkuu!
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kuvia lisätty galleriaan: tästä pääsee uusimpiin kuviin http://www.mitsubishiclubfinland.com/galleria/main.php?g2_itemId=34734

Siellä mm. auto maalattuna, ovien äänieristystä sekä ovikahvavalaistuksen ja ulkopeilien maavalojen testausta :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Sisävalojen ihmettelyä :)

Sisävalona on alunperin ollut säälittävä hehkulamppu keskellä kattoa (GLX-varustetaso). Vaihdan sisävalaistuksen GLS-mallin mukaiseksi eli keskelle kattoa yhdistelmävalaisin, jossa kattovalo ja takalukuvalot, ja eteen lukuvalot. Lisäksi päivitän GLS-mallista ovivalot (ne punaiset ovien alaosissa olevat valot).

Tähän tulee nyt sitten lisäksi jalkatilavalot, ovipeilien valot ja ulkokahvojen valot. Ne kaikki pitäisi saada syttymään samanaikaisesti, kun avaa minkä tahansa oven (eli palavat samanaikaisesti kattovalon kanssa). Lisäksi taustapeilin etupuolelle tulee Saabista modattu alaspäin osoittava valaisin, joka antaa lisävaloa eteen ovia avattaessa. Nämä kaikki valot pitää lisäksi saada syttymään vielä silloin, kun kaukoavaimella (erillinen häläri + kaukoavain) avataan ovien lukitus.

Ovikytkimet ovat "osoitteellisia": oven avaaminen sytyttää kattovalon ja kojetaulun ovi auki -valon lisäksi vain sen ovivalon, joka kulloinkin on auki. Ovikytkimet ovat korikehikossa, ovivalot ovissa, eli ovikytkimien on pakko olla johdotettu sarjaan ovivalon kanssa. Sen lisäksi jokaisesta ovikytkimestä on oltava yhteys yhteen pisteeseen, jonka perässä on mittariston ovi auki -varoitusvalo sekä kattovalo. Mitään kontrolleria siellä varmaankaan ei ole, eiköhän ole vain diodit tms. estämässä sähkön karkailun väärään suuntaan. Ovikytkimethän ovat siis maadoittavia - niiden johdon puoleisessa päässä lienee kuorman yli plus-napa.

Tuossa jokusen illan noita pähkäilin ja totesin, että kaikkein vähimmällä pääsen, kun kytken kattovalon rinnalle releen, jonka kärkien taakse väsään kaikki nuo uudet valot. Releen ohjauksen rinnalle saanee toisen ohjauksen kaukoavaimen ja murtohälyttimen ohjaimesta (tai keskuslukituksen ohjaimesta, jota tuo murtsikan ohjainlaite käyttää). Tällöin kytkennän voi tehdä niin, että releeltä lähtee plus-napa, ja kaikkien valojen miinus-navat kytketään auton runkoon.

Näiden lisäksi tulee sitten muutama mukavuusvalo, jotka ovat aina päällä, kun sytytysvirtakin on päällä: ovien sisäpuolisten avauskahvojen poteroihin tulee punaiset ledit, jotka valaisevat poteroa ja auttavat kahvan löytymistä pimeässä (no okei, oikeasti ne tulevat vain sen takia, että ne ovat hienot :) ). Sitten eteen lukuvalojen konsoliin tulee keskelle peräkkäin kaksi pientä punaista lediä, jotka valaisevat kojetaulun keskiosaa ja keskikonsolia ylhäältä päin. Ne värkkäsin jo eilen. Tein niin, että porasin lukuvalokonsolin kanteen keskelle valojen väliin kaksi 8 mm:n reikää. Niihin upotin n. 40 mm:n pätkät 8 mm:n nailonputkea (alun perin Saabin bensaputki) niin, että putkien päät tulivat lukuvalokonsolin kannen tasolle. Putkien sisäpäihin tungin punaiset ledit, yhden kumpaankin. Tuo putki häivyttää valonlähteen niin, että itse valonlähdettä ei näy, näkyy vain punainen, putkella kiinteästi suunnattava punainen valoalue halutulla tasopinnalla. Näille ja sisäkahvojen valoille pitää asentaa jonnekin piiloon erillinen kirkkaudensäädin (etuvastuksen rinnalle joku 300 - 500 ohmin potentiometri), jolla valojen intensiteetin voi asettaa sopivaksi.

Nämä ovat pieniä mausteita, joita on loppujen lopuksi aika helppo väsäillä. Keskikonsoli-ideani poiki myös ajatuksen keskikonsolin laitteet (soitin ja navi) suojaavasta etukannesta, joka aukeaa sähköllä ja liukuu konsolin sivulle syrjään aina, kun virta kytketään päälle - mutta ehkä se saa nyt odottaa parempaa ajankohtaa :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Pikku hiljaa kasailua :)

Ihmeen paljon sitä saa aikaa menemään, kun kasailee ovia, lukkoja sun muita.

Sähköisen takaluukunavaajan väsääminen onnistui lopulta helposti. Alkuperäisessä lukossahan on sisältä käytettävä vaijeri sekä avaus myös ulkoa lukkopesän vivulla. Kaikki ulkopuoliset lukot on nyt poistettu, joten takaluukunkin lukkopesän paikalla on vain sileätä peltiä (no okei, ei ihan tehdassileää ja ei ihan kokonaan peltiä, mutta kuitenkin :)). Tein takaluukun kannen sisälle, lukkomekanismin viereen avausmoottorin keskuslukituksen moottorista. Lukko aukeaa sähköllä, lukon jousivoima vetää kiinni. Ohjauksen lukko saa kaukoavaimen II-kanavasta (erillinen painike kaukoavaimessa), sisälle tulee myös keskikonsoliin käyttökytkin. Koska autossa on umpinainen takapenkin selkänoja ilman monikäyttömahdollisuutta, oli pakko rakentaa myös mekaaninen emergency-käyttö. Sen tein alkuperäisestä avausvaijerista, jonka vivun poistin alkuperäisestä paikasta kuljettajan istuimen vierestä. Tasapainotin luukun jousilla niin, että sähköavaus ponnauttaa luukun lähes kokonaan auki, vaakatasosta jonnekin 50 asteen kulmaan. Olisi ollut aika hienoa väsätä täysin kauko-ohjattava sähköhydraulinen avaus- ja sulkujärjestelmä, sitä varten taltioinkin jo yhden ylimääräisen ABS-pumpun, mutta johonkin se raja on vedettävä ja tässä kohti raja nyt tällä kertaa kulkee :)

Jälkiasennettava murtohälytin-ajonesto-kaukoavainyhdistelmä mahdollistaa monia mukavia toimintoja, kuten tuo takaluukun kaukoavaus, ovipeilen ja kahvojen entry-valaistus ja keskuslukituksen kauko-ohjaus. Näihin liittyvistä jutuista kirjoittelun suhteen on syytä noudattaa tervettä varovaisuutta - ne ovat kuitenkin osa autoni murto- ja varkausturvallisuutta. Mutta nyt autoni on ainakin varustettu niin, että lukkoja murtamalla sinne ei pysty tunkeutumaan, ajonesto on integroitu auton rakenteisiin varsin pitkälle sekä fyysisesti että sähköisesti ja hälyttimen tööttikään ei vaikene perinteiseen tapaan konepellin alle pihdit kädessä rynnäten.

Keskuslukituksen kauko-ohjauksen kanssa olikin vähän ihmettelemistä. Keskuslukitusta ohjaa kuskin jalkatilaan sijoitettu releistö. Itse värkki on avattuna aika yksinkertainen: piirilevylle on juotettu kaksi relettä ja kaksi vastusta. Ohjauskäskyt saadaan jommasta kummasta etuoven toimilaitteesta: kun lukkonappi painetaan alas joko sisältä tai ulkoa avaimella (omassa autossanihan ei enää ole avaimenpesiä), menevät kaikki muut ovet lukkoon.

Murtohälyttimen keskuslukituksen ohjauslähdössä on periaatteessa kaksi vaihtorelettä, toinen avausta, toinen sulkua varten. Releet antavat 0,7 sekunnin mittaisen pulssin. Purin auton alkuperäisen ohjausreleen ja kytkin tuon murtohälyttimen ohjausreleiden annon ohjaamaan alkuperäisiä releitä. Näin keskuslukituksen ohjaus ei enää toimi ovinapeista, mutta minusta se ei ole iso haitta - lukkopesiäkään kun ei siis enää ole. Teen kuitenkin keskikonsoliin toisen kytkimen, josta ovet saadaan kiinni ja auki.

Nyt työn alla on viivepiiri, joka sammuttaa ovikahvojen, ovipeilien ja jalkatilojen valaistuksen viiveellä ovien avaamisen tai lukitsemisen jälkeen. Kaikki nuo uudet toiminnot olisi tietysti voinut rakentaa vaikkapa ohjelmoitavalla logiikalla tai yhteen piiriin koodaamalla, mutta päädyin kuitenkin tekemään kaikki systeemit oldschool-tyylillä irtokomponenteista ja releistä.

Kohtapuoliin saa sisustan nippuun, sitten lasien tummennukseen. Sitten onkin enää jäljellä etukaiuttimien asennus ja perushuolto: jarrut, oikea vetari, pohjalevyn suojaus ja öljynvaihto. Jakohihnakin pitää vaihtaa, ennen kuin tosissaan aletaan ajamaan :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Projekti etenee :)

Iltapuhteina aina ehdittäessä pistetty paikkoja kasaan, kummasti sitä aikaa vaan saa pieneen hieromiseen tuhrattua.

Iso harppaus eteenpäin oli lattiamaton ja etuistuimien asennus. Auto alkaa jo pikkuhiljaa näyttää autolta!

Takapenkit ovat vielä irrallaan, samoin hattuhylly ja ovipaneelit. Ensi tiistaille on varattu lasien tummennus, jonka jälkeen pääsee kasaamaan loputkin sisustasta. Takaovien kasaaminen menee vauhdilla, mutta etuoviin tulee myös kaiuttimet, joiden asennuksessa menee jokunen tovi.

Eilen illalla otin auton vihdoinkin nosturille. Avasin takajarrut ja herkistelin paikkoja, ehjää ja toimivaa oli - rumpuja lukuunottamatta; ne olivat paksussa pintaruosteessa. Tarvikkeena ei saa enää uusia rumpuja, joten putsasin ja rapsuttelin päältä pahimmat pois. Toisena vaihtoehtona olisi ollut ryömiä massit kourassa timanttitiskille... Kummankin puolen jarruputket, lyhyet rummuilta kiinnikkeille tulevat pätkät, olivat ruostuneet poikki, nyt on uutta ja ehjää tilalla. Muuten pohjassa olikin ehjää ja siistiä, ei mennyt puolen vuoden hitsailut ihan hukkaan :) Auton ollessa ylhäällä oli samalla helppo asennella myös etuvilkut ym. paikoilleen. Oikean vetoakselin vaihdoin 2-litraisesta bensa-Gallusta, onneksi sattui olemaan pituutta ja booreja myöten samanlainen. Samalla vaihtuivat myös vaihdelaatikon öljyt.

Tänään olisi tarkoitus viettää kaveriporukalla talli-iltaa. Viereisessä ruudussa ilmeisesti nikkaroidaan E15:sta, oma ohjelmani koostunee ainakin erilaisten liuottimien parissa hääräämisestä :), ainakin pohjalevy pitää massata ja takakilven valot viritellä paikoilleen. Myös osa ovilistoista puuttuu vielä, samoin sisäpuoliset kattolistat. Ehkä tänään tulee aloiteltua myös subikotelon ja vahvistimen asennuslevyn tekemistä.

Auto on periaatteessa jo nyt teknisesti ajokuntoinen. Leimahan siitä meni umpeen viime syksynä, joten liikennekäyttöön oton yhteydessä täytyy hakea myös leima. Ehkä ensi keskiviikkona sitä voisi kokeilla.

Joka tapauksessa nyt näyttää siltä, että jo viikon päästä diesel-Galantilla ajellaan arkiajoja. Valmishan auto ei milloinkaan ole, lisää näprättävää on mm. keskikonsolissa. Käyttöönoton ja ensimmäisten tuntumien jälkeen pitää vielä tehdä moottorin perushuolto, vaihtaa jakohihna, apulaitehihnat, öljyt, suodattimet jne. Sen jälkeen sillä aletaankin keräämään kilometrejä ja kokemuksia :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Vähän jäänyt raportointi niukalle - mutta Galant on otettu tieliikennekäyttöön ja katsastettu kehujen (ja ihmettelyjen - "on siinä kaveri viitsinyt vanhaa rakentaa" :) ) kera eilen 17.3.

Vielä on paljon tekemistä: ovipaneelit puuttuvat, takakontin verhous (plus subi plus vahvistimet) puuttuvat, sisustasta puuttuu pikkuosia sieltä täältä. Etuovien kaiutinpaneelit ovat lähes valmiit, samaten keskikonsoli. Kun sisusta on koottu, on ulkopesu, maalipinnan hionta ja kiillotus sekä sisäpesu kokonainen päivän urakka sekin.

Tekniikkapuolella koneeseen ja laatikkoon vaihtuivat öljyt samalla, kun auto oli nosturilla valojen ym. kiinnittelyä varten. Jakopääremontti on vielä tehtävä ennen pidempiä reissuja. Silmämääräisesti remmi oli siisti ja ehjä, mutta eihän noista koskaan tiedä, milloin antautuvat.

Pieniä ajotuntumia on jo otettu, ja kyllähän se mukavasti liikkuu :) Luottamus autoon ja sen toimivuuteen kasvaa pikkuhiljaa, nyt tunnustellaan toimintaa pikkupätkillä. Huomenna, lauantaina, käväisen Turussa, siitä tulee roheat parisensataa kilometriä. Maanantaina olisi taas parin-kolmensadan kilometrin lenkki, ehkä senkin heitän Galantilla. Loppuviikosta olisi käyntiä pohjoisessa, sinne menen varmaan kuitenkin vielä toisella autolla.

Olen talven yli ajellut saksalaisella parin vuoden ikäisellä 150-heppaisella tila-autolla, jossa istutaan korkealla, valitaan automaatista ajosuunta ja televisiosta kanava, lasketaan kyynärnojat alas ja lähdetään matkaan. Sen jälkeen Galant tuntuu kyllä aika "erilaiselta" - ei huonommalta eikä paremmalta, vaan erilaiselta; jo pelkästään ajoasennon ja istumakorkeuden perusteella tuntuu takapuoli viistävän maata. Mutta on se vaan hieno tunne päästä vihdoinkin Galantin rattiin! :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Ajotuntumia ja pikkuvikojen korjausta :)

Galant on pikku hiljaa nähnyt jo maantietä. Leiman jälkeen olen ajanut sillä ehkä 2.000 km. Auto on edelleen vielä kesken: vaikka popit pääpiirteittäin ovatkin paikallaan, takakontista puuttuu pari sivupaneelia ja pari valaisinta, keskikonsoli on vähän kesken ja pieniä sisustan osia puuttuu muutenkin. Kattopelti pitää maalata uusiksi, siihen jäi tumma raita keskelle. Samalla on pakko vaihtaa se helkutin tuulilasi, se on alkanut halkeilla enemmän ja on muutenkin sen verta väsyneen näköinen, että lähtee ihan just.

Edelläolevalla selitän myös sen, etten vielä ole tehnyt auton "loppusiivousta". Tuulilasin vaihdon yhteydessä tulee katonmaalaus, kuivukoon se pari päivää, sitten voi tehdä ulkokiillotuksen ja vahauksen.

Mutta kiva sillä on vaan mennä. Keskikulutus on ollut luokkaa 6,7 - 6,8 litraa sadalla, siis dieseliä. Olen yleensä vieroksunut manuaalivaihteisia autoja, mutta kyllä tuohonkin on nyt jo tottunut. Käytännön suorituskyky pistää suun messingille kerta kerran jälkeen: ei millään uskoisi, miten ripeästi 24 vuotta vanha japanilaisdiesel vakiokuntoisena voi liikkua.

Kansa tuijottaa autoa! :) Liikennevaloissa päät kääntyvät - "kato, tollasia ei enää paljon näe", "on siinä poika rakentanut", "mikä toi on?". Ja kyllähän sitä ABC:n pihassakin tietysti omansa tunnistaa - varsinkin, kun rapsauttaa kaukoavaimella ovet auki ja elvistelee punaisina loistavilla kahvoilla ja kirkkaanvalkoisina loimottavilla ovipeileillä :)

Jako- ja tasapainoakselin hihnat vaihdoin tovi sitten, sen jälkeen menikin vasemman takapyörän laakeri. Takaluukun sähköavaus meni jumiin kerran, onneksi oli emergency-avaus käytettävissä.

Lähiaikoina olisi taas käyntiä Pohjanmaalla, luokkaa 700 km siivu. Galant on nikkaroitu vakavaan ajoon, joten eiköhän sitä Galantilla mennä sinnekin :) Olen hakenut luottamusta autoon pikku hiljaa lenkkien pituutta kasvattaen, vähänki pitemmän lenkin jälkeen aina auto talliin, ylös nosturille ja paikkojen ravistelua ja tutkimista.

Kun saisi nyt tuon tuulilasi-maalaus-fiksaus-operaation tehtyä, niin voisi sitten ottaa kuviakin albumiin :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kilometrien kerryttelyä, tuullasia - ja kansiremppaa...

Terve taas! On mennyt tovi sitten viime kirjoittelun, vaikka aihetta olisi kyllä ollut. Tuulilasi on vaihdettu ja kattopelti maalattu uusiksi - ensinmainittu onnistui täydellisesti, jälkimmäisestä ei voi sanoa ihan samaa. Lakkausvaiheessa ruiskukannun yläkansi oli jäänyt aavistuksen auki, ja niin se vain rykäisi kannusta muutaman komean lätäkön raakaa lakkaa keskelle kattoa. Katon kuivuttua hioin koko katon hienolla hiekkapaperilla (1500) ja kiillotin koneella. Siitä tuli tyydyttävä, mutta kyllä se vielä jäi häiritsemään, vaikka auto on käyttöauto, ei näyttelyhelmi. Maalaustyö itsessään kaikkine suojauksineen ei ollut kuin parin tunnin juttu, joten eiköhän se maalata kuitenkin vielä kertaalleen.

Ohjaustehostin alkoi myös vuotaa, tuttu juttu näissä. Vuotopaikka oli raidetangossa oleva, venttiililtä työsylinterille menevä paineputki. Putkenvaihdon yhteydessä raidetangon liitin murtui. Onneksi kaverilta löytyi bensamallista purettu raidetanko - jossa tietysti oli putkiliitokset toisin päin kuin dieselissä... Pientä väkivaltaa käyttäen dieselin tehostimen putket kuitenkin sai väänneltyä paikalleen.

Vapun jälkeisellä viikolla Galant pääsi raskaisiin työtehtäviin: ajelin kotoani täältä etelästä viikoksi Heinävedelle, josta käsin ajelin päivittäin Ouluun, Seinäjoelle, Lapualle ja Varkauteen. Viikon aikana dieselin mittariin kertyi 3.000 km. Ajoon on autot tehty, erityisesti vanhat ja hyvät :)

Tottakai sse jännitti lähteä ajoon noinkin piktälle reissulle. Ennen lähtöä nostin auton kotona vielä kertaalleen ylös, kävin paikat läpi, katsoin vedet ja öljyt. Matka meni pääpiirteittäin kuitenkin hyvin!

Matkan loppuvaiheilla huomasin, että vettä on alkanut hieman hävitä. :eek: Seurasin jäähdytysnesteen tasoa sen jälkeen päivitäin, ja vettä alkoi häviämään koko ajan enemmän. Kiva homma... Pikku hiljaa alkoi tulla muitakin tuttuja oireita: muutamalla kerrralla kylmäkäynnistyksessä auto starttasi kolmella, sitten alkoi tulla tuota kolmella starttaamista lämpimänäkin. Eilen ensimmäistä kertaa kone röyhtäisi: 150 km:n ajon jälkeen auto seisoi vartin, jonka jälkeen uudelleen ajoon lähdettäiessä lämmöt nousivat puoleenväliin asteikkoa. Höyrylukko!

Eli kansiremppaa pääsee nyt tekemän. Ilmeisesti kannentiivset on vuotanut jo jonkin aikaa ulospäin, ensin öljyä, sitten vettä, ja nyt vuotaa kaiketi myös johonkikn sylinteriin palotilaan. Suunnitelma on nyt se, että ensi sunnuntaina illalla kansi pois, koneistamoon plaanattavaksi ja maanantaina illalla kone kasaan uudella tiivarilla. Meinaan asentaa vanhan jakohihnan, sillä on ajettu nyt vasta 6.000 km - ellei se ole aivan öljyinen.

Kymppisarjan dieselit ovat erinomaisia autoja. Niissä on muutama pikku ominaisongelma: laturit hajoavat, korit ruostuvat silmissä, koneet menevät väljiksi, sylinterikannet ja kannentiiviisteet hajoavat ja vaihdelaatikot eivät kestä. Muuten - siis muuten - ne ovat tosi hyviä autoja! :)
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Kansi halki... :eek:

Eli näin: eilen illalla kaivoin lopulta kannen irti ja ihmettelin kannentiivistettä. Liekkirengas oli poikki 1- ja 4-sylinterien kohdalta. Lisäksi kannessa oli avohalkeamia jokaisen sylinterin etukammion kohdalla, mutta nämä ovat aika yleisiä.

Tänään kansi koneistamoon, josta sitten pian soitettiinkin: kansi on valmis. Minä kiittelin iloisena, ja koneistamon kaveri totesi uudelleen, että eikun siis valmis. Ja minä taas kiittelin, kunnes lopulta tajusin, että kansi on siis valmis-valmis, kiitti-moro. :(

No tämän nyt suunnilleen arvasikin, että jossakin vaiheessa kansi kuitenkin menee. ENsin epäilin, ettät meni vain tiivari, mutta nyt siis selvisi, että pahimman kautta kuitenkin mennään.

Gala on nyt telakalla ja jää sinne joksikin aikaa. ensisijainen vaihtoehto on löytää ehjä kansi tai kokonainen moottori - saa tarjota, kiitos! On ollut myös mielessä sovitella uudemman Galantin 2-litrainen 4D68-kone keulalle, mutta niissäkin on kaiketi samat ongelmat.

Kehveli sentään näitten kanssa... :(
 
Vs: P. Harjun (Spezzin) Galant TDIC E14 -88

Strategiapohdintoja eli mitä helkkaria kannen kanssa nyt tehdään :)

Muutama päivä vedetty henkeä Galantin kanssa ja mietitty vaihtoehtoja. Vaihtoehdot menevät kaiketi suunnilleen näin:

1. Apinan raivolla eteenpäin: tehdasuusi kansi. Sellaisen saa suoraan hyllystä, ja on varmasti toimiva ja ehjä. Hintaindikaatiokin on saatu, hintaluokka suunnilleen 2 x auton hankintahinta. Tälläisen kannattavuuden arvioimiseen ei oikein voi ottaa ihan tavallista asteikkoa, koko autohan on lähinnä teknis-taloudellinen kokeilu, jossa mitataan vanhan auton fiilistely- ja käytettävyyskertoimia arkiajossa. Uuden kannen hinnnalla pääsee viikoksi etelään (juomineen ja ruokineen), mutta miksi helkkarissa lähtisin viikoksi etelään, jos samalla rahalla saan autooni uuden kannen? :)

2. Peli seis ja järki käteen. Ostaisiko joku tästä hyvän projektin itselleen? Ei taatusti tule samanlaista vastaan, ja elektroniikkaa, varusteita, soittimia ja spoilereita löytyy. On kaukosäätimestä syttyvät punaiset ovenkahvavalotkin! :) Peltihommiakaan ei ole juridisesti eikä kosmeettisesti ottaen tieodssa useampaan vuoteen... Saa tarjota! :)

3. Aikalisä. Auton voisi työntää - huom. työntää, ei ajaa - talon jatkeena olevaan autohalliin, jossa se säilyy tarvittaessa useamman vuoden. Sopivia osia, insipraatiota ja perspiraatiota odotellessa!

4. Käytetty korjataan käytetyllä. Näyttäisi noita dieselin koneita kuitenkin olevan, tuttuja ja vähemmän tuttuja yksilöitä :) Jos löytäisi toimivaksi tiedetyn ja/tai kokeillun koneen, voisi käydä vaihtokoneen kulutusosiltaan läpi (enkä nyt tarkoita kulutusosalla kantta....) ja nost
aa nokalle. Tästä selviäisi kiukkuisen illan askartelulla. (Autoharrastajan ilta: alkaa töistä pääsyn jälkeen ja päättyy hyvän matkaa seuraavan vuorokauden puolella, kunnes ystävämme vekkari kiekaisee uuteen päivään :))

5. Turbo mikä turbo: tehdään siitä bensaturbo. Lähipiirissä on muutamakin joutilas bensaturbon tekniikka. Tai sitten tehdään tästä Galant Sigma V3000: jos kerran Uudessa Seelannissa tuollaisen nokan alle on pantu 90-luvun Sigmoissa ja Pajeroissa käytetty 12-venttiilinen V6, niin kai sellaisen sinne saa ruuvattua Lohjallakin :)

Seriously, nyt käytännössä kaiketi mennään tuon aikalisän mukaan. Galant on otettu pois tieliikennekäytöstä, ajan nyt päivittäin saksalaisella automaattivaihteisella diesel-tila-autolla ja kiirehdin ennen Galantia palvelleen harraste-diesel-käyttikseni niputtamista, joka meni telakalle Galantin kanssa samanaikaisesti viime syksynä. Kyseessä ei olisi kuin vajaan viikonlopun maalaus- ja kasausprojekti.

Muutakin hommaa tässä näin kesälomalaisella on, ensi viikko menee maalla keittiökalusteita rakennellessa ja vierasaittaa väsätessä, ja kotonakin alkaisi olla kiirus remontin jatkamisella - vanhat vaatekaappini lähtevät kiertoon viikon päästä, joten uusia pitäisi kaiketi alkaa ihmettelemään :)

On se lyhyt se ihmisen elämä, kun aina tammikuussa suunnittelee, mitä kaikkea pitäisi saada kesään mennessä valmiiksi - ja hups vaan, taas työnnetään kinkkua uuniin ja ammutaan raketteja taivaalle.

Semmosta tällä kertaa :) Mukavaa helteistä viikonloppua tätä lukeville, ollaan kuulolla!
 
Takaisin
Ylös Bottom