Mitsun ECU:n toiminta

MitsubishiClubFinland Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Esipuhe

Ecuista löytyy netistä paljon tietoa, varsinkin sen takia kun DSM -autoissa on käytetty samaa tekniikkaa, ja niitä on myyty hyvin paljon Amerikkaan. Tämän artikkelin tarkoitus on kuitenkin tuoda tieto pääasiassa suomeksi MCF:n käyttäjien ulottuville. Kuvat on kaikki itse otettuja, eikä lainailtu mistään.

Kuvat on otettu vm90+ Galantin "slim" ecusta ja myös 2G Eclipsen ecusta.

vm89 ja aikaisemmat ecut ovat ainakin kondensaattorien osalta vähemmän vikaherkkiä, myös ecun rakenne on monimutkaisempi. ECU on myös paksumpi siitä syystä että siinä on kaksi piirilevyä.

Ecun vioittumisen yleisimmät syyt:


Elektrolyyttikondensaattorit kuivuvat tai vuotavat elektrolyytin piirilevylle. (Koskee varsinkin vm. 89-93 ecuja)

Tässä vielä selvennyksen vuoksi kuva vuotaneesta kondensaattorista

Oikosulusta tai apulaitteiden (esim. TK-moottori) toimintavirheestä johtuva pääteasteiden palaminen.

Antureiden maafolion poikkipalaminen oikosulun tai (antureiden) toimintavirheen takia.

Kuva ecusta

Tekstitkokoecur.jpg

Komponenttien merkitys käytännössä.

EPROM: Muistipiiri mikä sisältää arvot esim. kartoista, suuttimien koosta, fuelcutista ja muista asetuksista.

Mikrokontrolleri: Ohjaa käytännössä kaikkea. Uudemmissa ecuissa tosin käynnistysvaiheessa sytytyksen hoitaa toinen piiri, mikrokontrolleri alkaa vasta auton käydessä huolehtimaan sytytyksestä. Mitsun käyttämät mikrokontrollerit perustuvat Motorolan 68HC1 kontrolleriin. Datasheettejä ei löydy, eikä myöskään korvaavaa osaa. Joissain malleissa on kartat ja muut tiedot ainoastaan mikrokontrollerin omassa muistissa, niissä ei ole erillistä EPROM:ia.

IC5: Multiplekseri. EPROM:in vasemmalla puolella. Löytyy ainakin sellaisista ecuista missä on EPROM. Multiplekserin tarkoitus on yhdistää EPROM:in ja muiden piirien lähtöjä ja ohjata ne mikrokontrollerille esim. yhteen tuloon. Tällä säästetään Mikrokontrollerin rajallisia tuloja.

Pääteasteet: IC104-IC109 Ohjaavat (mikrokontrollerilta käskyn saatuaan) apulaitteita, kuten tyhjäkäyntimoottoria tai Ilmastoinnin relettä.

IC104 = MAF reset(turbo) Resetoi MAF:in kun bypass venttiili toimii.
IC105 = Tyhjäkäynti moottorin kelat B1 ja B2
IC106 = Hukkaportti ja Bensanpaineensäädin (turbo)
IC107 = Tyhjäkäynti moottorin kelat A1 ja A2
IC108 = Purge (venttiili joka päästää tankin höyryt imusarjaan) ja EGR
IC109 = Ilmastoinnin ja Bensapumpun releet

Suuttimien suojavastukset: Niin sanottu Flyback piiri. Eli tasaavat piikkejä mitä suuttimien kelat aiheuttavat sulkeutuessaan, ilman suojapiiriä päätetransistorit palaisivat. Turboissa piiri hieman erilainen suutinten pienemmän impedanssin johdosta. Kuvassa olevat 4kpl vihreitä kondensaattoreita vastuksen vasemmalla ja oikealla puolella kuuluvat myös samaan piiriin.

Suuttimien ohjaustransistorit: Ohjaavat suoraan korkeaohmisia suuttimia, turboissa lisäksi konetilassa vastuspaketti rajoittamassa virtaa kun niissä on matalaohmiset suuttimet. Päätteet ovat samat.

Elkot: Elkojen tehtävä pääasiassa on tasata virransyöttöä mikrokontrollerille, auton sähköissä on jonkun verran kaikkea ylimääräistä ja haitallista häiriötä seassa. Elkojen käyttöikä on rajallinen, ja varsinkin autossa lämpötilanvaihtelut lyhentävät niiden käyttöikää. Niiden aiheuttamat ongelmat on monille tuttuja. Pahimmillaan elektrolyytti voi syövyttää piirilevyä ja vieressä olevia komponentteja. Elkot kannattaa vaihtaa / vaihdattaa saman arvoisiin ihan vaikka varmuuden vuoksi, tai huoltotoimenpiteenä, jossei niitä ole vaihdettu. Elkojen "väsymisestä" johtuvat ongelmat koskevat myös muita tuon aikakauden mitsun käyttämiä "bokseja", eli myös vaihteistoboksit kannattaa ehdottomasti huoltaa.

R129/R130: 1KOhm vastukset jotka määrittävät 1G DSM autoissa ecun tyypin seuraavasti:
Ei/Ei = AWD Kalifornia
Ei/On = FWD Kalifornia
On/Ei = AWD Fed
On/On = FWD Fed

Kaliforniassa on tiukemmat päästönormit kun muualla jenkkilässä. EGR on aina ohjattu solenoidilla.

ECU:n muokkaus

Turbottoman eprommillisen ecun muuttaminen turbon ecuksi onnistuu hyvin pienillä muutoksilla. Sellaisissa ecuissa joissa ei EPROM:ia ole ja kartat on mikrokontrollerissa EEPROM:in lisääminen jälkikäteen on hyvin työlästä. Mikrokontrolleri ei lukisi sitä eeprommia vaikka sinne sellaisen laittaisi.

Flyback piiriä voi tarvittaessa (Riippuu suuttimista) muuttaa vastaamaan turboecun piiriä. Eli vihreät 33uF suotokondensaattorit pitää vaihtaa 68uF kondensaattoreihin. Vastukset ovat 82Ohm, ne pitää vaihtaa 27Ohm vastuksiin.

EPROM/EEPROM Muokkaus

Jos ecussa on EPROM se on vaihdettavissa EEPROM -piiriin. Alkuperäinen EPROM irroitetaan ecusta ja sisältö mahdollisesti luetaan talteen vaikka tietokoneelle. Tämän jälkeen paikalle juotetaan socketti mihin voi laittaa EEPROM -piirin. Muokattu dumppi poltetaan EEPROM piirille ja piiri asennetaan ecun sockettiin. Näinollen käyttäjä voi itse muokkailla karttoja ja muita asetuksia.

EEPROM piirin tilalle voidaan laittaa EEPROM emulaattori, joka mahdollistaa karttojen ja muiden asetusten muuttamisen tietokoneella lennossa, samalla tavalla kuin aftermarket moottorinohjauksissakin. Esim. Ostrich 2.0 emulator.

Ostrich 2.0 Emulator, kuten kuvasta näkyy alkuperäinen EPROM on irroitettu ja tuo Ostrich tulee sen "tilalle" ecuun. Ostrichista lähtee sitten USB johto tietokoneeseen jolla pääsee karttoihin käsiksi.

Lisätietoja ecun muokkauksesta (englanniksi) osoitteesta: http://www.lilevo.com/mirage/dsmromedit.htm

Tällä sivulla http://www.ilostmymind.com/ECU/DSM/custom.html on generaattori, millä voi luoda itselleen EEPROM dumpin halutuilla asetuksilla. Siellä on myöskin osoitteet joista onnistuu pienten muutoksien teko, esim. fuelcutin poisto tai kierrostenrajoittimen kierrosluvun muuttaminen.

Linuxille on tehty "prommeri" joka hyödyntää tiettyjen 3comin tekemien verkkokorttien Verkkobuuttaus -sockettia. Sillä onnistuu myös EEPROM:ien kirjoitus, jossei "virallista" prommeria satu olemaan.

Siitä on lisätietoja osoitteessa: http://esm.logic.net/public/dsm/ecu-flashing.html

EPROM piirit 27256 ja 27C256 on yleensä 12V ohjelmointijännitteellä mutta 27C256C tai 27C256D (NEC valmistaja) 21V, jos prommerissa pitää asettaa ohjelmointijännite käsineen kannattaa olla huolellinen.

Tässä vielä pari kuvaa EPROM:in irroitusoperaatiosta ja kannan juottamisesta.

Kuvassa näkyy siis irroitettu EPROM piiri, alkuperäisen tinan saa vaikka tinaimurilla imettyä pois ja sitten varovasti vääntelee jollakin EPROM piirin irti piirilevystä. Piirilevyssä oleva lakkaus toimii liimana, se kannattaa huomioida kun piiriä yrittää irroittaa.

Piirilevyssä olevia reikiä on siivoiltu ja kanta on painettu EPROM:in tilalle.

Kanta on juotettu piirilevylle, juottaminen on siksi vähän hankalaa että tina pitää saada juoksemaan piirilevyn alapuolelta yläpuolelle. Juotettavan kohteen pitää siis olla tarpeeksi lämmin ennen kuin laittaa tinaa.

ECU:n Diagnostiikka ja Dataloggaus

Vuosimallin 8x-89 ecut. (paksut) Sama kun seuraavassa mutta nopeus ilmeisesti 63 bps.

Vuosimallin 89-93 ecut. (slim/1g) Nopeus 1920 tai 1953 bps. Ecun saa diagnostiikkatilaan ALDL pistokkeen nastat 10 ja 12 yhdistämällä. Eli 10 nasta vedetään maahan. 1 nasta pistokkeesta muuttuu näinollen datanastaksi, ja alkaa jännitepulssien sijaan vastaanottamaan ja lähettämään (lähes) sarjaliikenneprotokollan mukaista liikennettä. Sarjaliikennestandardi määrittää että 0 bitti on +12v ja 1 bitti on -12v, käytännössä kuitenkin sarjaliikennöinti onnistuu myös +5v ja -5v tasoilla. Mitsun ecu taas käyttää protokollaa jossa +12v on 0 bitti ja 1 bitti on 0v. Näinollen liikennöinnin onnistuminen riippuu hyvin paljon siitä laitteesta joka diagnostiikkaporttiin kytketään.
Jossei liikennöinti onnistu passiivikaapelilla, voi käyttää aktiivista MAX232 piiriin perustuvaa kytkentää, joka muuttaa nuo jännitetasot standardien mukaiseksi. Siitä lisää tietoa Wikin artikkelissa: ALDL-RS232

Vuosimallin 94+ ecut. (2g) Täysin erilainen kun aikaisemmissa. OBD2 pistoke, dataloggaus onnistuu OBD2 standardin mukaisesti, tai mitsun omaa protokollaa käyttäen joka on nopeampi ja laajempi.

Huomioitavaa on se että nuo vuosimallit eivät ole ihan täysin yksioikoisia, johtuen rekisteröintipäivämääristä ja vastaavista. Välimalleissa voi myös olla kummankin tyyppistä pistoketta. (ALDL ja OBD)

Dataloggaukseen voidaan käyttää erilaisia ohjelmia ja alustoja, PC:lle esim. Evoscan, TMO Datalogger tai Tunerstein. Palmille on maksuton MMCd Datalogger.

Kuvassa on MMCd logger palmissa auki, ja pystyviiva on juuri ennen 2-3 vaihteen välistä vaihtokohtaa. Logiin on siis tallennettu RPM, Knock, TPS ja Timing Advance.



Myös Mitsubishi Multi Use Tester (MUT-1) On kelvollinen ecun arvojen katseluun ja logittamiseen.

Henkilökohtaiset työkalut