Top secret part 1.
Mikä on hyvä moottoriöljy? Vai pitäisikö kysyä mikä on hyvä moottorin voiteluaine? Riippuu varmasti siitä mitä asiaa öljyssä arvostat eniten. Nykyiset öljythän on poikkeuksetta synteettisiä voiteluaineita ja niiden seoksia, eli useinmiten pää raaka-aineeltaan polyalfaolefiineja. Näiden PAO-öljyjen valmistajat rajoittuvat yhden käden sormiin. Luit oikein, vaikka valmistajia raaka-aineelle on vain alle tusina niin öljy-brändejähän on satoja ellei tuhansia. PAO-öljystä saadaan valmistettua erittäin tasalaatuista ja prosessissa saadaan juuri halutunlaisia hiilivetyjä, joten raaka-aine on kaikilla hyvin samankaltaista. Mikä erottaa nämä öljyt sitten toisistaan. Vastaus on: Loput öljyn sekaan laitettavista lisäaineista joiden määrä on noin 10-20%. Näiden lisäaineiden pää ryhmiä on noin 8kpl, joista virittäjävelhoille ja muille moottorin mekaanista suojaa haluaville tärkeimmät ovat: Kulumisenesto, viskositeetti-indeksinparantaja ja hapettumisenesto lisäaineet. Joista ensimmäinen varmasti tärkein. Nämä kulumisenestolisäaineet eli ns. EP-lisäaineet (Extreme Pressure) pystyvät nykyisen tribologian kehityksen ansiosta absorboitumaan metallien pintaan ja huokosiin luoden metallin pinnoille mikroskooppisen ohuen ja kovan filmin. Erotellakseen öljyjen kulumisenestosuojauskykyä toisistaan on keksittävä keino, jolla voi mitata näiden EP-lisäaineiden ja perus öljyn muodostamaa öljykalvon filminlujuutta. Tätä filminlujuutta eli öljykalvon pintapaineenkestoa ei yksikään öljynvalmistaja kerro, eikä siitä ole olemassa mitään standardia tai taulukkoa, joka selventäisi kuluttajalle asiaa ja helpottaisi näin öljyn valintaa. Mistähän tämä johtuu? Jokainen voi asiasta vetää omat johtopäätöksensä. Pystyisimmeköhän tuomaan tähän kiperään kysymykseen apua? Mahdollisesti, stay tuned.
Mikä on hyvä moottoriöljy? Vai pitäisikö kysyä mikä on hyvä moottorin voiteluaine? Riippuu varmasti siitä mitä asiaa öljyssä arvostat eniten. Nykyiset öljythän on poikkeuksetta synteettisiä voiteluaineita ja niiden seoksia, eli useinmiten pää raaka-aineeltaan polyalfaolefiineja. Näiden PAO-öljyjen valmistajat rajoittuvat yhden käden sormiin. Luit oikein, vaikka valmistajia raaka-aineelle on vain alle tusina niin öljy-brändejähän on satoja ellei tuhansia. PAO-öljystä saadaan valmistettua erittäin tasalaatuista ja prosessissa saadaan juuri halutunlaisia hiilivetyjä, joten raaka-aine on kaikilla hyvin samankaltaista. Mikä erottaa nämä öljyt sitten toisistaan. Vastaus on: Loput öljyn sekaan laitettavista lisäaineista joiden määrä on noin 10-20%. Näiden lisäaineiden pää ryhmiä on noin 8kpl, joista virittäjävelhoille ja muille moottorin mekaanista suojaa haluaville tärkeimmät ovat: Kulumisenesto, viskositeetti-indeksinparantaja ja hapettumisenesto lisäaineet. Joista ensimmäinen varmasti tärkein. Nämä kulumisenestolisäaineet eli ns. EP-lisäaineet (Extreme Pressure) pystyvät nykyisen tribologian kehityksen ansiosta absorboitumaan metallien pintaan ja huokosiin luoden metallin pinnoille mikroskooppisen ohuen ja kovan filmin. Erotellakseen öljyjen kulumisenestosuojauskykyä toisistaan on keksittävä keino, jolla voi mitata näiden EP-lisäaineiden ja perus öljyn muodostamaa öljykalvon filminlujuutta. Tätä filminlujuutta eli öljykalvon pintapaineenkestoa ei yksikään öljynvalmistaja kerro, eikä siitä ole olemassa mitään standardia tai taulukkoa, joka selventäisi kuluttajalle asiaa ja helpottaisi näin öljyn valintaa. Mistähän tämä johtuu? Jokainen voi asiasta vetää omat johtopäätöksensä. Pystyisimmeköhän tuomaan tähän kiperään kysymykseen apua? Mahdollisesti, stay tuned.