Kysymys kuuluu näin: miten mahtaisi onnistua viritetyn Evon maahantuonti toisesta EU-maasta esim. Kreikasta ja sen rekisteröinti Suomeen ”täysissä virityksissä”.
Stubbin ” Jopo-laki” eli vastavuoroisen tunnustamisen laki mielestäni edellyttää sitä, että toisessa EU-maassa hyväksytty tuote pitää hyväksyä toisessakin maassa. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10148
Tiedustelin tuolloin jälkikäteen turbotetun auton maahantuontiasiaa maaliskuussa Stubbilta itseltään sähköpostilla ja laitoin linkin Suomen vaatimuksiin, kun auto halutaan jälkikäteen turbottaa. Kysymys oli, voikoko jatkossa tällaisen turbotetun auton tuoda toisesta EU-maasta. Vastaus tuli Stubbin assistentilta.
Vastauksen sisältö on tällainen: Heidän näkemyksen mukaan uuden asetuksen tulisi kattaa myös tällaiset tapaukset. Asetus kattaa kaikkia tuotteita koskevat kansalliset tekniset määräykset. Poikkeuksen jäsenvaltio saa tehdä vastavuoroiseen tunnustamiseen vain jos poikkeuksen perusteena on ihmishengen vaarantaminen (sekä muita syitä, kuten julkinen moraali jne... täysi lista löytyy tästä blogimerkinnästä: http://www.alexstubb.com/fi/index.php?trg=diary&id=1062) .
Asetus astuu voimaan noin vuoden kuluttua. Asetuksen täytääntöönpano on kansallisten virkakoneistojen tehtävä ja siihen ei lainsäätäjinä voi puuttua. Pyrkimys oli kuitenkin tehdä asetuksesta niin tarkka, että tulkinnanvaraa jäisi mahdollisimman vähän.
Eli tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että myös viritetyn Evon voi käydä ostamassa, vaikka Kreikasta, jossa taitaa olla aika helppoa (juridisesti) virittää autoa ”katulaillisesti”.
Tämän jälkeen soitin Liikenneministeriöön ja kysyin, miten tämä uusi laki koskee viritetyn auton maahantuontia. Vastaus oli: ”ei mitenkään” ja jos joku haluaa tällaisen tuoda, niin sitä ei saa kilpiin ja on mentävä oikeuden kautta, jos tällaista haluaa yrittää. Kysyin syytä tähän tulkintaa. Vastaus oli ”koska emme halua niitä (viritettyjä autoja) tänne”. En jaksanut/halunnut väitellä asiasta enempää, koska se tuskin olisi johtanut mihinkään.
Sen jälkeen kysyin asiaa Stubbin assistentilta uudestaan ja hän vastasi, että asetus astuu voimaan voimaan vuoden päästä (eli ensi keväänä) ja kysymyshetkellä kukaan virkamies Suomen ministeriöissä tuskin oli asetukseen vielä perehtynyt, sillä lopullista tekstiä ei ollut vielä edes julkaistu. Hän kehotti odottamaan rauhassa siihen asti, kunnes asetus astuu voimaan ja ottamaan yhteyttä uudestaan. Silloin he ministeriön virkamiehet olisivat perehtyneet uuteen asetukseen ja siinä vaiheessa he joutuisiva esittämään hyvät perustelut kannalleen. Hän sanoi vielä, että yksittäisissä tapauksissa lainsäätäjinä he eivät voi ottaa kantaa lain toimeenpanoon eli kysymykseeni, että voiko asia olla näin.
Itse (mielelläni) tulkitsisin tämän kokonaisuuden siten, että Suomeen voisi tuoda toisesta maassa viritetyn mutta katulaillisen Evon. Jos näin on, niin mikä estää ostamasta sellaisen ja tuomasta Suomeen? Tai ostamasta Japanista vastaavan viritetyn Evon ja rekisteröimästä sen ensin toisessa EU-maassa ja tuomasta sen Suomeen lopuksi?
Stubbin ” Jopo-laki” eli vastavuoroisen tunnustamisen laki mielestäni edellyttää sitä, että toisessa EU-maassa hyväksytty tuote pitää hyväksyä toisessakin maassa. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10148
Tiedustelin tuolloin jälkikäteen turbotetun auton maahantuontiasiaa maaliskuussa Stubbilta itseltään sähköpostilla ja laitoin linkin Suomen vaatimuksiin, kun auto halutaan jälkikäteen turbottaa. Kysymys oli, voikoko jatkossa tällaisen turbotetun auton tuoda toisesta EU-maasta. Vastaus tuli Stubbin assistentilta.
Vastauksen sisältö on tällainen: Heidän näkemyksen mukaan uuden asetuksen tulisi kattaa myös tällaiset tapaukset. Asetus kattaa kaikkia tuotteita koskevat kansalliset tekniset määräykset. Poikkeuksen jäsenvaltio saa tehdä vastavuoroiseen tunnustamiseen vain jos poikkeuksen perusteena on ihmishengen vaarantaminen (sekä muita syitä, kuten julkinen moraali jne... täysi lista löytyy tästä blogimerkinnästä: http://www.alexstubb.com/fi/index.php?trg=diary&id=1062) .
Asetus astuu voimaan noin vuoden kuluttua. Asetuksen täytääntöönpano on kansallisten virkakoneistojen tehtävä ja siihen ei lainsäätäjinä voi puuttua. Pyrkimys oli kuitenkin tehdä asetuksesta niin tarkka, että tulkinnanvaraa jäisi mahdollisimman vähän.
Eli tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että myös viritetyn Evon voi käydä ostamassa, vaikka Kreikasta, jossa taitaa olla aika helppoa (juridisesti) virittää autoa ”katulaillisesti”.
Tämän jälkeen soitin Liikenneministeriöön ja kysyin, miten tämä uusi laki koskee viritetyn auton maahantuontia. Vastaus oli: ”ei mitenkään” ja jos joku haluaa tällaisen tuoda, niin sitä ei saa kilpiin ja on mentävä oikeuden kautta, jos tällaista haluaa yrittää. Kysyin syytä tähän tulkintaa. Vastaus oli ”koska emme halua niitä (viritettyjä autoja) tänne”. En jaksanut/halunnut väitellä asiasta enempää, koska se tuskin olisi johtanut mihinkään.
Sen jälkeen kysyin asiaa Stubbin assistentilta uudestaan ja hän vastasi, että asetus astuu voimaan voimaan vuoden päästä (eli ensi keväänä) ja kysymyshetkellä kukaan virkamies Suomen ministeriöissä tuskin oli asetukseen vielä perehtynyt, sillä lopullista tekstiä ei ollut vielä edes julkaistu. Hän kehotti odottamaan rauhassa siihen asti, kunnes asetus astuu voimaan ja ottamaan yhteyttä uudestaan. Silloin he ministeriön virkamiehet olisivat perehtyneet uuteen asetukseen ja siinä vaiheessa he joutuisiva esittämään hyvät perustelut kannalleen. Hän sanoi vielä, että yksittäisissä tapauksissa lainsäätäjinä he eivät voi ottaa kantaa lain toimeenpanoon eli kysymykseeni, että voiko asia olla näin.
tepi sanoi
Itse (mielelläni) tulkitsisin tämän kokonaisuuden siten, että Suomeen voisi tuoda toisesta maassa viritetyn mutta katulaillisen Evon. Jos näin on, niin mikä estää ostamasta sellaisen ja tuomasta Suomeen? Tai ostamasta Japanista vastaavan viritetyn Evon ja rekisteröimästä sen ensin toisessa EU-maassa ja tuomasta sen Suomeen lopuksi?
