Kaikki kärähti!

  • Viestiketjun aloittaja jii82evo
  • Aloituspäivämäärä
J

jii82evo

Guest
Kaverilla kävi hyvä tuuri tossa muutama päivä sitten, kärähti alpinen uus mrv-t757, joku alpinen 4*25W, mtx6000 12" subi ja ehkä lähdöt soittimesta, että näin ;D
 
Kaikki sulakkeet, virtapiuhat yms. oli hyvä laatusiakin, mut silti meni kaikki..
 
Siis miten tää kävi :eek:
Mitä hää teki, että sai käräytettyy ne :p
 
no jos kerta sulakkeet oli ni oliko varmasti oikeen kokoset? ettei ollu liian isot sulakkeet...
 
luukutti vaan ja sit kärähti..50A sulake virtapiuhassa, eli ei liian suuri..yks mahdollinen syy voi ol maadotus..ei ol viel keretty pahemmi tutkii asiaa..
 
Päävirtasulake
Päävirtasulakkeen tarkoitus on suojata virtakaapelia ja siten myös autoa oikosulun aiheuttamalta palovaaralta. Päävirtasulaketta tulee käyttää aina! Se asennetaan mahdollisimman lähelle akkua, näkyvälle paikalle.
Päävirtasulakkeita on pääasiassa kahta tyyppiä: lasiputkisulake (AGU) ja lattasulake (ANL). Putkisulakkeita on saatavana aina 60 ampeeriin asti, lattasulakkeita saa jopa 300 ampeeriin asti.
Paras vaihtoehto on ANL-lattasulake, koska se tarjoaa erinomaisen kontaktin sulakepesään. Myös automaattisulakkeet ovat hyvä vaihtoehto, mutta vain kalliimmassa hintaluokassa.
Sulakkeen arvon on oltava suurempi kuin suurin virrankulutus, mutta pienempi kuin kaapelin virransieto. Itse kaapeli ei siis saa toimia sulakkeena. Sopiva arvo on virrankulutus + 20-30 ampeeria

Virran jakaminen
Useamman vahvistimen järjestelmässä virta jaetaan päävirtakaapelilta vahvistimille ns. virranjakoblokilla. Kaapelin paksuus on oltava riittävä suhteessa virrankulutukseen ja kaapelin pituuteen. Halvimmissa jakoblokeissa kiristysruuvit voivat olla liian heppoisia ja jättää kontaktin löysäksi. Markkinoilla on myös jakoblokkeja, joissa on sulakkeet. Nämä ovat tarpeettomia, jos vahvistimissa on omat sulakkeet. Näin on lähes aina. Ylimääräiset liitokset ja kontaktipinnat voivat aiheuttaa jännitehäviöitä

Maadoitus
Maadoitukseen tulee käyttää riittävän paksua kaapelia, koska maadoituskaapeleissa kulkee aivan yhtä suuri virta kuin varsinaisessa (+) virtakaapelissa. Riittävä paksuus voidaan arvioida samalla tavalla kuin virtakaapelinkin, virran määrän ja kaapelin pituuden mukaan.
Maadoitus tulee tehdä aina mahdollisimman lyhyellä kaapelilla auton runkoon puhtaaseen metallipintaan. Tarvittaessa jakoblokin kautta virtakondensaattorin miinusnapaan ja paksulla kaapelilla edelleen maadoituspisteeseen
Vastoin yleistä luuloa akun miinusnapa ei ole paras maadoituspiste
 
Tässä yleinen sähkömiehen tunnuslause:
" Savun häivyttyä tarkistamme kytkennän "
Terv. viimeistä oppivuotta käyvä elektroniikka- asentaja ;)
 
Eli siis jos vahvistintehoa on 600 wattia jatkuvaa, niin sille ei tod. riitä 50A:n sulake.

600W x2 / 13.8V = 86.xxxx, eli väh. 90A:n sulake ja sille oikeankokoinen virtakaapeli.

Näin oikeaoppisesti tehtynä
 
itellä on nyt 4*50wrms ja 1*n.900wrms ja 50A sulake,ollu jo n.2vuotta ja on hyvin riittäny!
 
no huh, 50A pamahtaa kyllä jos 900W imasee elementti itteesä....

75A pitäs kestää tommonen määrä tehoa...

kyllähä 50A kestää niin kauan kunhan et syötä yli 600W sinne elementille....
 
Ihmeitä tämä maailma on täynnä :), sitä olen itekki ihmetelly et miten toi 50A kestää..En oo sitte vaihtanu isompaan ku tollakin on pärjänny hyvin.l
 
Joo, 50A riittää koska se on jo niin hidas sulake että ei ehdi kunnolla edes lämmetä piikkien kohdalla. Eihän sulla koko aikaa ole siellä sitä yli 50A virtaa. Ainoastaan basson pamahduksen aikana. Huippu virta imetään vain piikkien kohdalla jotka kuten sanoin ovat liian lyhytkestoisia sulattaakseen hitaan sulakkeen.
 
joo toi muutes taitaa olla totta :)
en ookkaan ite koskaan tollai ajatellu asiaa.. mutta jospa luukuttaa kokoajan täysil jotain nopeeta teknohumppaa ni varmaan kärährää 50A (jos 900w)
 
2ohmii 750w luvattu, mut mitattu n.900w luokkaa samanlaisest vaffarist..
 
Eli siis kun AB-luokan pääte antaa tehoa 500W jatkuvaa, se tarvitsee sitä virtaa 1000W jatukuvaa, koska vahvistimen hyötysuhde on 50%.  

Eli siis Edelleenkään se sulake ei riitä...

Edit: Lisätään nyt vielä, että jos vahvistin todella olisi sellainen, jonka hyötysuhde on 100%, niin se ei lämpeäisi yhtään. Siinä tapauksessa 50A:n sulake riittäisi 600Watin jatkuvaa tehoa antavalle vahvistimelle, mutta kun se hyötysuhde ei ole 100%, vaan 50% luokkaa, niin se 50A ei todellakaan riitä.
 
Esak tiedätkö nyt mistä puhut?

"se tarvitsee sitä virtaa 1000W jatukuvaa"

Virta = Amppeereina
Teho = Watteina

siis kumoatko nyt kaikki sähkötekniikan laskuvaatkin tässä samalla ?

siis nuo menee ihan verrannollisesti toistensa kanssa.

Jos vahvistin lupaa antaa vaikkapa 600W jatkuvaa tehoa 12 voltin jännitteellä silloin sen tarvitsee imeä 50 amppeeria virtaa synnytääksen tuon 600W.

En nyt oikein käsitä mitä tarkoitat näillä hyötysuhteilla kun nyt on ihan perusjutut kyseessä....

Joten tarkistahan nyt yksiköt kuntoon ennenkuin kerrot meille miten nämä asiat oikeaoppisesti lasketaan.
 
No se on tosiaan totta että hyötysuhde vaikuttaa. Ei se vahvistin pyhällä hengellä lämpene vaan jostain sen energian on siihenkin tarkoitukseen tultava. Vahvistin siis imee virtaa sen 600W/12V=50A  + virran joka menee hukkaan lämpönä. Jos hyötysuhteeksi ilmoitetaan vaikkapa 60% niin 60% käytetystä virrasta menee äänen tuottamiseen ja loput lämpönä ilmaan.

Mutta tuo termi "jatkuvaa" ei suinkaan tarkoita että vahvistinta ajettaisi täysillä jatkuvasti, siis tasaista käyrää ilman mitään notkahduksia. Silloin ei sulake varmaan riittäisi mutta ei kyllä kestäisi vahvistinkaan. Tälläistä tilannetta ei koskaan tule vastaan, (ei edes 40Hz basso testilevyllä, koska silloinkin notkahduksia tulee 40kpl/s).

Vahvistimen jatkuva max- teho tarkoittaa siis maksimi musiikkitehoa niin että särö ei nouse valmistajan määrittelemää rajaa suuremmaksi. Tehossa yleensä ei oteta kantaa siihen kuinka kauan sitä pystytään pitämään yhtäjaksoisesti yllä. Vahvistimissa musiikkiteho on valmistajan määrittelemä juttu (RMS, joku muu...). Jos maksimitehon kestoon haluttaisi ottaa kantaa, pitäisi puhua wattitunneista. Musiikkiteho on siis eräänlaista piikkitehoa koko ajan.

Itse ajoin n. 500w vahvistintehoa 50A sulakkeella usean vuoden ajan eikä kertaakaan palanut. Ja kyllä myös luukutettiin.
 
Tyhmänä alottelija heitän tähän väliin..
akku 12 V, mutta esim latausjännite napojen välillä yli 13 V ni eikös vaikuta laskentaan ?
varsinkin jos maadotuskaapeli on vedetty takaisin akun -napaan ?
T. Tietämätön vaan...
 
Tiedän mistä puhun vaikka virta ja teho menivätkin sekaisin, niillä kun minulle ei puhuttaessa ole paskaakaan merkitystä.

Mutta siis sulakeasiaan palatakseni. _Oikea_laskukaava sulakkeen laskemiseen on jatkuva teho kertaa kaksi jaettuna 13.8:lla. Eli jos vahvistin antaa 100W jatkuvaa, niin sulake sille 100x2/13.8= noin 15 ampeeria.

teme:

"Jos vahvistin lupaa antaa vaikkapa 600W jatkuvaa tehoa 12 voltin jännitteellä silloin sen tarvitsee imeä 50 amppeeria virtaa synnytääksen tuon 600W."

Synnyttää se sen 600 wattia, mutta AB-luokan päätteellä puolet noista tehoista menee lämpöön, eli varsinaista vahvistintehoa jää noin 300 wattia.
 
en tiedä paljoa mutta sen verran että tuo 13,8V on auto käytössä ihanteellinen mutta valitettavasti vain teoreettinen volttimäärä lähempänä 12V-12,5V on oikea volttimäärä ;)
 
en tiedä paljoa mutta sen verran että tuo 13,8V on auto käytössä ihanteellinen mutta valitettavasti vain teoreettinen volttimäärä lähempänä 12V-12,5V on oikea volttimäärä  ;)
¨

Itellä on vahvarin navoissa 13,83v...
 
Jos vahvistin olisi A-luokkaa, se imisi koko ajan maksimivirran (kotivehkeisiini kuuluu sellainen lämpöpatteri). Autokäytössä oleva AB-luokan vahvistin taas imee sen virran mitä se kulloinkin tarvitsee, eli ainoastaan signaalin huippukohdissa sen maksimitehon saavuttamisen tarvitun. Pitkän ajan keskiarvo on enintään ehkä n. 25-40% maksimivirrasta. En tiedä tarkkaa %lukua, en ole mitannut, mutta suuruusluokka on kohdallaan. Tämän takia voidaan huoletta unohtaa se hyötusuhde ja laskea sulakkeen koko vahvistimien ulostulotehosta. Auton sähköjärjestelmä ei edes pystyisi jatkuvasti toimittamaan 50A "jatkuvaa", ei edes kunnolla piikkejä. Siksi käytetään kondensaattoreita.

Sulake ei ehdi reagoimaan näihin huippukohtiin, vaikka silloin virtaa imettäisiinkin enemmän kuin sulakkeen nimellisvirta on. Suurille virroille tarkoitettu sulake on yleensä "HIDAS", ei siis lainkaan samanlainen kun kotona sulaketaulussa olevat "NOPEA"t sulakkeet. Nekin kestävät hetkellisesti suurempaa nimellisvirtaa kuin on ilmoitettu. Nopea sulake ei kestä esim. ison sähkömoottorin n. 5-8 kertaista käynnistysvirtaa vaikka sen nimellisvirta olisikin sulakkeen keston rajoissa. Hidas sen sijaan kestää. Jos sinulla on 3kW oikosulkumoottori, sen nimellisvirrankulutus 230V sähköverkossa on n. 13A mutta käynnistysvirta jopa 100A! 15A:n hidas sulake kestää tällaisessa käytössä. Jos moottori ei jostain syystä pääsisikään vapaasti pyörimään, se 15 A hidas sulake sulaisi muutaman sekunnin kuluttua kun virtapiiristä imettävä virta olisi jatkuvasti yli 15A.

Autokäytössä olevat hitaat 50A sulakkeet eivät siis välitä mitä se piikkiteho on vaan mitä ovat pitkän ajan keskiarvot(1000-2000ms). Vikavirtakytkin sen sijaan on elektroninen tai sähkömekaaninen ja laukeaa heti kun virrassa hiemankin ylitetään se asetettu raja.

Jos joku vielä väittää että 500W musiikkisysteemiin tarvittava sulake on kooltaan 500Wx2 / 13.8V =72,46...., eli väh. 75A ja pienempi ei kestä niin sitten täytyy kyllä kirjoittaa maailmankirjat uusiksi. Joku Fasca ei siihen kykene. Sieltä tulee mielestäni joskus vähän kummia tulkintoja sähkötekniikasta. Tekisi välillä mieli kysyä herrojen koulutustaustaa, ihan mielenkiinnosta.
 
No eipä ole FASCAn ukot noita uusia sääntöjä keksineet. Tulevat nykyään korkeammalta tasolta, jossa_varmasti_homma osataan.

Tässä hieman auto-soundin tietoa-osiosta kopioitua juttua: Vahvistimien toimintaperiaate voidaan jakaa eri luokkiin. Puhutaan A-, AB-,C-, D- ja uusimpana T-luokista. Paneutumatta nyt sen syvällisemmin niiden periaatteellisiin eroihin, voidaan kuitenkin todeta, että yleisin vahvistinluokka on AB. A-luokan vahvistimia pidetään äänenlaadultaan parhaina, mutta koska niiden transistorit ovat koko ajan "päällä", niiden hyötysuhde on erittäin huono ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tehoa on vähän virrankulutukseen nähden. B-luokan vahvistimet ovat suurempitehoisia ja hyötysuhteeltaan parempia. Ne muodostuvat transistoripareista, joista toinen vahvistaa signaalin negatiivisen ja toinen positiivisen vaiheen. Koska ne ovat näin "päällä" vain puolet ajasta, on hyötysuhde tyypillisesti noin 50 prosenttia. Ongelmana on kuitenkin signaalin kytkentä transistorilta toiselle. Tästä aiheutuu ns. ylimenosäröä. AB-luokka on näiden edellä mainittujen yhdistelmä. Vahvistin toimii pienillä tehoilla A-luokassa ja suurilla B-luokassa. Monet vahvistimet mainostavat A-luokan rakennetta, mutta aidossa A-luokassa toimivia vahvistimia on markkinoilla vain muutamia.

Eli siis teoreettinen hyötysuhde on noin 50%, josta johtuen_oikean_sulakkeen laskemiseksi pitää teho kertoa kahdella...
 
Eipäs ole, koska pienemmillä tehoilla, esim 1W kaiuttimille joka riittää jo normaaliin kuunteluun, hyötysuhde on n. 10%, eli käyttää 10W tehoa. Suuret, n. 200W vahvistimet antavat 50w ulostuloteholla hyötysuhteeksi n. 50% ja mitä lähemmäs maksimitehoa päästään, hyötysuhde paranee.

Keskimääräisessä kuuntelussa hyötysuhde on tosiaan n. 50% mutta nyt puhuttiinkin maksimitehoista ja -virroista, jolloin hyötysuhde on jo sen verran parempi että käyttöasteen vajaus kompensoi hyötysuhteen.

Kyllä tämä pitäisi tietää jo perustason elektroniikan tuntemuksen pohjalta.

Sekä teoriatietoon että käytännön kokemukseen nojaten väittän että kukaan ei saa 500W vahvistimella 50A pääsulaketta palamaan vaikka kuinka luukuttaisi, jos kytkennät on tehty oikein. Ennenkuin joku esittää siitä todisteet, en ota asiaan enää kantaa.

Täytyy myös muistaa että hifiharrastus on puhtaasti kaupallinen harrastus ja välineurheilua. Markkinavoimat, jotka sponsoroivat myös FASCAa ja IASCAa ovat valitettavasti antaneet "maallikolle" osittain virheellisen mielikuvan ilmiöistä joita esiintyy sähkö- ja puolijohdetekniikassa.

(Nimim. 8 vuotta sähkötekniikkaa harrastanut ja 3v. korkeakoulussa opiskellut)
 
Hmm, eikös kaiuttimen hyötysuhde ole 1-3%? Näin ainakin muualla väitetään.

Se on totta, että kilpailu on täysin kaupallista, ja myös se on valitettavaa, että sitä väärää kuvaa annetaan myös monista muista asioista, kuten esimerkiksi virtajohtojen ja akun suojaamisesta.

Esim. Tuomarien mukaan akun napa pitää olla niin hyvin suojattu, että siihen suojaukseen ei riitä mikään markkinoilla oleva akunkenkä ja siihen tarkoitettu suoja. Eli siis homma on jo vähän liioittelua. Kaiuttimet pitää suurinpiirtein olla hitsattu auton koriin kiinni että ne kelpaa osalle tuomareista. Tosin eivät onneksi kaikki tuomarit ole näin vaativia.
 
Kaiuttimen herkkyysarvo antaa suoraan sen kuinka monta desibeliä se tuottaa äänenpainetta 1 metrin päässä 1W teholla. Katsoin juuri omista 10 vuotta vanhoista kotikajareista että niissä herkkyys on 88dB. Kunnon subbari voi tuottaa jopa 95dB, eli paaaaljon yli sen rajan jossa suomen työturvallisuuslainsäädäntö säätää kuulosuojaimien käyttämisen pakolliseksi. Tämä kaikki siis 1W teholla.

Itse harrastan hifiä omiin tarkoituksiini. Eipä silti ettenkö kuolaisi hifikisoissa esitteillä olleiden hienojen ja hyvin rakennettujen systeemien perään. :D
 
Jaa, pojilla aika epäherkkä subi.. ;) (no kaikki alle 110db/ W /1m on epäherkkiä.. )
Niin vielä tuohon aikaisempaan sulakekeskusteluun oma kommenttini.. Eli on aika todennäköistä että 50A sulake kestää 500W (p.m.pp.i) tehoisen vahvistimen ja jopa luukuttamisenkin.. Mutta Fascan sääntöjen mukaan 500Wrms vahvistin tulee suojata 80A päävirtasulakkeella. Miksi?
No se sulake ei suojaa hevon piip sitä vahvistinta vaan sen tarkoitus on palaa ennen kuin päävirtakaapeli joko sulaa tai sitten jos tulee oikosulku vaikka asennustuomarin toimesta.. ;)
Itse käytän vain 150A anl pääsulaketta eikä ole kertaakaan palanut.. ja vahvistintehoa on noin +750Wrms..
t: nimimerkki "en mää mistään mitään tiedä, mää vaan asennan.."
 
Pitää munkin katsella noita viimesen päälle rakennettuja hifikotteroja kun oma on täysin alkutekijöissä :)
 
Onkos tosta enää turha jutella et kestääkö toi 50A sulake tota n.900w ku mulla ainakin tunti sitte vielä rokkari sykähteli kuten ennen eikä sulakkeet paukkunu :)mutta samapahan tuo on :D
Tiedän monia kellä ei toi 50A sulake kestä pienemmillä tehoilla, mut niil on kyl muutenki se virta puoli aika vehkeestä ollu...
 
Tässä pari viikkoa sitten jouduin kauhun valtaan kun yks kaveri oli ostanut pari uutta vahvistinta, yhteistehoa jatkuvana 1200 wattia. Noh, ei tässä mitään mutta kun se oli hakenut liikkeestä asianmukaiset virtajohdot ja sulakkeet jotka paljastuivat johdon osalta 16mm2 ja sulake 60A. No puhelu nopeasti liikkeeseen ja myyjäksi paljastui työharjoittelussa oleva sähköalan opiskelija. Alkasi pikkuisen mietityttämään että mikäs on homman nimi. Onneksi järkipuhe auttoi tässä tapauksessa ja tarvikkeet saatiin vaihdettua sopiviin. Hommassa suurena apuna oli kun myyjälle esitti fascan laskukaavat ja johtotaulukot.
 
EI siihen fascaa kannata sekottaa kun puhutaan fysiikasta  ;D

Tässä on linkki, jolla voi kätevästi katsoa oman setuppinsa johdotuksen tehohäviöt osittain, ellet sitten ole mitannut autonrungon vastusta ja laskenut siitä sen tehohäviöt ja siitä sitten lisännyt tuohon laskelmaan.
 
Hommassa suurena apuna oli kun myyjälle esitti fascan laskukaavat ja johtotaulukot.
Hih.. ei nyt vedetä hernettä nenuun, mutta mistä alkaen Fasca on alkanut työstää uusia kaavoja sähköfysiikkaan? ;D Ihan perusfysiikkaahan tuo on, fascalla (tai edes paskalla) ei ole mitään tekemistä tuon kanssa.
 
Hih.. ei nyt vedetä hernettä nenuun, mutta mistä alkaen Fasca on alkanut työstää uusia kaavoja sähköfysiikkaan?  ;D Ihan perusfysiikkaahan tuo on, fascalla (tai edes paskalla) ei ole mitään tekemistä tuon kanssa.

No siis lähinnä tarkoitin Fascan sääntökirjaa, koska siellä ne kaavat on ensimmäisenä saatavilla omassa tapauksessani, enkä mitään erityistä Fascan laskukaavaa.

Ihmekään kun ei Fascan kisoissa uusia tyyppejä koskaan näe kun kaikilla tuntuu olevaan Fascaan täysin negatiivinen asenne...

Tulkaa käymään kerran kisoissa niin voitte huomata ettei se Fasca nyt mikään paska ole...
 
pistetään pieni html-laskuri tohon Fascaan liityen:

http://koti.mbnet.fi/anttilat/muuta/vahvistimille%20sulake_2.8.04.html

sieltä löytyy kandee käydä kattoo ja sitte ihmetellä.
Koodi on huonosti tehty (en ole koodaaja), mutta ajaa asiansa.
 
teme sanoi
Esak tiedätkö nyt mistä puhut?

"se tarvitsee sitä virtaa 1000W jatukuvaa"

Virta = Amppeereina
Teho = Watteina

siis kumoatko nyt kaikki sähkötekniikan laskuvaatkin tässä samalla ?

siis nuo menee ihan verrannollisesti toistensa kanssa.

Jos vahvistin lupaa antaa vaikkapa 600W jatkuvaa tehoa 12 voltin jännitteellä silloin sen tarvitsee imeä 50 amppeeria virtaa synnytääksen tuon 600W.

En nyt oikein käsitä mitä tarkoitat näillä hyötysuhteilla kun nyt on ihan perusjutut kyseessä....

Joten tarkistahan nyt yksiköt kuntoon ennenkuin kerrot meille miten nämä asiat oikeaoppisesti lasketaan.

Hyvä teme *taputtaa karvaisia käsiään* Tässä sekoittaa joku muu KÄYTÄNNÖN..
Teoriassa jos saadaan vahvistimesta 600w jatkuvaa tehoa, niin virtaa menee n.50A.. Mutta todellakin kun vahvistimen ottoteho on tuplaten verrattuna antotehoon (esim. 600w)..

No kuitenkin harvalla meistä on niin paljon päätteitä ja niin isoja, jotta yli 600w. menee jatkuvaa elementeille.. Joten 50-100A pääsulake on aivan sopiva.. yli 150A on jo liioiteltua.

- 50A sulake kestää hetkellistä/piikki virtaa n. 150A joten saattaa hyvin riittää yli 1000w vahvistimille. (normaali kuuntelussa) dB-puoli on erikseen.
 
no mul kärähti tos sunnuntaina mankka ja basso pääte fiksummat sano tuol spl:llä että vika oli mankas ja eiku mankan maahantuojalle mankan suostuvat korvaamaan vaikka takuu loppu kuun alus toisaalta voi vaikuttaa se et se ehti olee peräti viis päivää kiinni huollosta tultuaan vahvistimenkin lupas korvata jos spl:llä pystyy todistamaan sen että syy oli mankassa blaukkarin huollos sanoivat ettei tälläistä voi tapahtua kuin peri atteessa mutta ei oikein käytännössä ja spl:lläl sanottii et tapahtuu kuulemma aika usein tuollasta mut en sit tiä mikä on vahvistimen kohtalo :-\ ja todennäköinen vika oli mankan omassa piuha sarjassa eka väitti et oma vetämä maa piuha olis pettäny mut otettii pois se mankan huoltajan kans ja katottii jolloin totes et onse kunnos taitaa olla vika tos mankan piuha sarjas ku on toi maapiuha vähän kärähtäneen näkönen :-\
 
jamppa sanoi
no mul kärähti tos sunnuntaina mankka ja basso pääte fiksummat sano tuol spl:llä että vika oli mankas ja eiku mankan maahantuojalle mankan suostuvat korvaamaan vaikka takuu loppu kuun alus toisaalta voi vaikuttaa se et se ehti olee peräti viis päivää kiinni huollosta tultuaan vahvistimenkin lupas korvata jos spl:llä pystyy todistamaan sen että syy oli mankassa blaukkarin huollos sanoivat ettei tälläistä voi tapahtua kuin peri atteessa mutta ei oikein käytännössä ja spl:lläl sanottii et  tapahtuu kuulemma aika usein tuollasta mut en sit tiä mikä on vahvistimen kohtalo :-\  ja todennäköinen vika oli mankan omassa piuha sarjassa eka väitti et oma vetämä maa piuha olis pettäny mut otettii pois se mankan huoltajan kans ja katottii jolloin totes et onse kunnos taitaa olla vika tos mankan piuha sarjas ku on toi maapiuha vähän kärähtäneen näkönen :-\

, . - osta tuosta :)
vaikee lukee kun kaikki laitettu pötköö :p
 
"oma vetämä maa piuha olis pettäny mut otettii pois se mankan huoltajan kans ja katottii jolloin totes et onse kunnos taitaa olla vika tos mankan piuha sarjas ku on toi maapiuha vähän kärähtäneen näkönen"

Kuulostaa tuo kärähtäminen siltä, että maadoitus on irronnut hetkellisesti ja vahvareista puhuttaessa tuo aiheuttaa sen, että tarvittava maa haetaan nopeasti jostain muualta. Esim linjakaapelia pitkin soittimesta -> soitin ja vahvari hajoavat melko varmasti. Tosin nyt on otettava huomioon, että kyseessä on blaukkari... omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että kaikki on mahdollista sinipilkkujen kanssa... :-\
Kannattaa varmistaa tuo vahvarin maadoitus, ettei tulisi ikävää yllätystä.

Vahvarin RMS tehojen arviointiin tosiaan helpoin tapa on tarkistaa vahvarin sulake/sulakkeet. Itsellä on 75A:n sulake ja kun auto lataa 13,8v:n jännitteellä, niin helpolla kertolaskulla 75A*13,8V=1035W
Tämä 1035W EI OLE RMS TEHO, vaan vahvarin maksimi ottoteho. Nyt kun otetaan huomioon, että kyseessä on AB-luokan pääte, hyötysuhde on n.50% niin 1035W*0,5=517,5W Tuo on sähköteknisesti katsottuna todennäköinen RMS teho päätteelleni. Helppoa perusmatikkaa. ;) Kukin voi nyt tarkistella omista vahvareistaan teholukemia.
 
Asiasta en mitään tiedä, mutta kannattanee ottaa huomioon se, että mitä pienempi syöttöjännite on, sitä enemmän vahvistin ottaa virtaa.
Eli 13,8V:n jännitteellä vahvistin ottaa vähemmän virtaa kuin 12V:lla. Tämä johtuu siitä, että vahvistimessa oleva hakkurivirtalähde ottaa sen verran virtaa kuin se sitä tarvitsee syöttääkseen pääteasteelle niin paljon tehoa, kuin se taas puolestaan sitä tarvitsee.
Ja koskapa korkeammalla jännitteellä kyseinen teho saadaan aikaiseksi pienemmällä virralla, ei todellakaan pidä mennä laittamaan isompia sulakkeita siltä varalta, että laturi sattuisi joskus lataamaan.
Eikä myöskään voida mennä laskemaan antotehoa suhteessa syöttöjännitteeseen, aivan samasta syystä.

Ja se, joka vielä siteeraa täällä fascan sääntökirjaa juoskoon seinään. Ne herrat kun eivät todellakaan tajua sähköstä yhtään mitään.
 
viilaaja@mitsu sanoi
pistetään pieni html-laskuri tohon Fascaan liityen:

http://koti.mbnet.fi/anttilat/muuta/vahvistimille%20sulake_2.8.04.html

sieltä löytyy kandee käydä kattoo ja sitte ihmetellä.
Koodi on huonosti tehty (en ole koodaaja), mutta ajaa asiansa.

Pakko kommentoida, mutta eiköhän tossa koodissa pitäis olla kysymyksenä ennemminkin vahvistimen RMS teho? Max tehoilla sain luokkaa 200A päävirta sulakkeen niiiin ::)
 
hmmm... ei nyt ihan oikein kyl laske toi... mä kokeilin rms
mulla olis pitäny olla isolle päätteelle (LanzarVHC2000)1400w/rms
202amp sulake...  + viel etupään päätteen tehot lisäksi..
2x80a kesti ihan hyvin mutta 2x60a poksahti
tosin 1,5F konkka tasaa virtapiikkejä hyvin
 
Takaisin
Ylös Bottom