Vs: Rengaspaineen valvontajärjestelmät
AYE_GTI sanoi
Tuskin on kukaan OIKESTI tarkottanu, et kumi ja vanne pyöris eri nopeutta.
Kyllähän täällä vähän niin kuin yhdestä suusta ensin väitettiin vittuilujen kera, että litistyneen renkaan säde on = renkaan kehämitta = pyörimisnopeus. Kehotettiin jopa laskemaan paljonko säteen pienentyminen vaikuttaa renkaan kehämittaan ja pyörimisnopeuteen. Tulipa jollain jopa Speden tasauspyörästö -sketsikin mieleen ;D
Noilla opeilla kun olisi laskenut, niin esim. tuossa piirtämäni kuvan kokoisessa renkaassa ko. litistymällä tyhjän renkaan pyörimisnopeus olisi kasvanut ~23%. Eli joko tyhjä rengas olisi alkanut työntämään autoa, tai vanteen ja renkaan olisi pitänyt pyöriä eri tahtia.
Nythän keskustelun tilanne on muuttunut aika paljon. Sinäkin puhut nyt jostain 0,005 sentistä? Eli millin sadasosista?
AYE_GTI sanoi
Tämä onkin ihan hyväkuva. Kun kattoo tuota paine väritystä, niin huomaa, et tyhjässä renkaassa on keskellä vähemmän painetta, kuin reunassa.
Niin teräsvyö nousee keskeltä melkeen irti tiestä. Nousee keskustaa kohden, enemmän kuin täydellä kumilla.
Sen verran mutkalle, et tulee kehämitassa eroa. 1cm kohden eteneekin 0.995cm.
Tuosta pintapainekuvasta näkee, että tyhjän renkaan kuorma jakautuu isommalle alueelle, jolloin pintapaine pienenee. Ilmanpaine painaa edelleen rengasta ulospäin voimalla 1kg/bar/cm², joten tuollaisella pinta-alalla puhutaan useista sadoista kiloista. Ei taida nousta kulutuspinta irti tiestä. Jotta se nousisi irti, niin sen ei ilmeisesti tarvitsisi enää kannattaa kuormaa. Jos sen ei tartte kantaa kuormaa, niin se ei ole litissä.
Se miksi tyhjässä renkaassa pintapaine on reunoissa suurempi kuin keskellä, johtuu varmaan ainakin siitä, että renkaan kyljet ja olkavahvikkeet alkaa kantamaan kuormaa. Onhan reunan L -mallinen muoto muutenkin suoraa muotoa jäyhempi. Ja mitä enemmän kyljet kantaa mekaanisesti, sitä vähemmän pintapaineesta jää muun alueen kannettavaksi. Pyörimisnopeuteen toi vaikuttaa varmaan ainakin sitä kautta, että tuolla kovempaa puristuneella alueella on parempi pito, kuin vähemmän puristuneella reuna-alueella.
Tuo viimeinen piirustus. No, onhan se on piirustus. Näyttäisi tyhjän renkaan kosketuspintakin kapenevan.
Itselleni tämä jo riittäisi. Sain hoksata renkaan rakenteesta ja "geometriasta" jotain sellaista, mitä en ennen ollut edes funtsinut. Nyt on vähän enemmään hajua siitä, mikä sitä tyhjän renkaan vierintävastusta oikein nostaa ja miksi se kuluu enemmän. Samalla hokasin ehkä osan siitäkin, mistä renkaan vierintävastus yleensäkkin muodostuu. Lisäsin muuten hiukan rengaspaineita.
Pexin ja muiden asiantuntioiden tietopläjäykset oli asiaa. Kehittyneellä epäsuoralla järjestelmällä pystytään siis tunnistamaan aika pienikin paineen muutos pyörimisnopeutta mittaamalla ja tähän tarvitaan renkaiden pyörimisnopeusantureita.
Se jäi vielä vähän ilmaan, että kuinka paljon sitä eroa on ja mitä renkaan ja tien välissä todella tapahtuu. Mutta eiköhän näihinkin vielä tarkennuksia joskus saada. Oma veikkaus on, että tähän vaikuttaa aika moni asia. Vyörakenne, kumiseos, kulutuspinnan muoto ja korkeus, kuluneisuus, alustan kitka yms.
Joku Nokian Renkaalla tutkimustöissä oleva saa tästä varmaan vielä makeat naurut ;D.