Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Spezzi

Dieselvoimaa
Liittynyt
23 Huhtikuu 2003
Sijainti
Uusimaa
Paljon on tullut ropattua, mutta otsikossa mainittu homma on vielä jäänyt opettelematta: koritinaus.

Lokasuojan kaarien, ikkunoiden reunojen ym ruostevaurioitten korjaamisessa putsaamisen ja pellin vaihtamisen jälkeen olisi hyötyä myös korjatun kohdan täyttämisestä tinaamalla - niiltä osin, mitä ei pellillä pysty täyttämään.

Olen kokeillut hommaa levittämällä ensin erillisestä purkista pohjustetta, sen jälkeen lämmittämällä korjattavaa kohtaa (välineinä nestekaasuliekki sekä laadukas, tehokas kuumailmapuhallin) ja sitten painamalla koritinaukseen tarkoitettua tinatankoa siihen, mutta ei vain ota onnistuakseen.

Nyt pyytäisin neuvoja kokeneemmilta korjaajilta: miten homma pitäisi tehdä oikein? Kiitos etukäteen!
 
Juotettavat pinnat pitää olla aina puhtaita. mitä tinaa käytät? koritinaukseen käytetään yleensä hopeatinaa mikä on kalliinpaa kuin normaali tina ja se on lämpökestävämpää sillä sen sulamispiste on korkeampi. Kun juotat tarvitset ehdottomasti hyvän kosaanin, koska liekin tarvitsee olla kuuma sulaattaakseen kunnolla hopeatinaa. Tämä tieto on autotehtaan korihitsaajan suusta jotta pitäis olla pätevä.
 
Moro Wado, kun kokeilin tinausta, ostin tarvikeliikkeestä tinatankoa, ja pyysin sitä nimenomaan koritinausta varten. Kokeilin myös paksulla hartsitinalla, joka on tarkoitettu mm. autosähkökorjauksiin.

Taidan tehdä investoinnin ja ostaa nestekaasutohooni sellaisen kapeamman poltinkärjen, jolla pitäisi saaman kuumempaa ja tarkemmin rajattua liekkiä aikaan. Kaasuhitsausvehkeiden hankintakin on ollut mielessä, mutta niille loppujen lopuksi ei ole niin paljoa käyttöä, ja säilytys ja turvallisuus on myös yksi arvelluttava kysymys.
 
Discoveryltä tuli / tulee se jaquar etypen entisöinti juttu.. siin se tyyppi laitteli uusia peltiosia tinalla...

- tohotti ja sulatti tinaa peltiin.
- puu? lastalla silotteli
- raspilla ylimääräset pois
- hionta

Hyviä jaksoja, se äijähän on tehnyt kitti cibran, ton jaquaarin, helikopterin ja pienlentokoneen...
 
Joo siis se koritina on siis eri kun se hopeatina korjaan. se koritina on todellakin sellasta että se sulatetaan pintaan ja se pysyy (pitkään/kauempaan kun normaali) muokkattavissa, sulattamisen jälkeen se vaan levitetään pinnalle puu lastalla tasaseksi, annetaan jäähtyä sillalailla reilusti että varmasti on kova ja siten hiotaaan. Mutta tota hopeatinaa voi kyllä käyttää esim. konehuoneen puolella muissa liitoksissa. Se koritina on myös hyvä kun esimerkiksi asennat peltiset lokarikaaren levikkeet, kun ensin "heppaat" levikkeen kiinni ja täytät raot sillä koritinalla. Se on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi pakkeli koska sen lämpökäyttäytyminen on lähellä peltin käyttäytymistä. Kun esim. talvella pakkanen saatta vaurioittaa pakkelipintaa.
 
Moro Spezzi.
Koritinan käyttöä on tosi vaikea oppia / opettaa kirjoittamalla, se pitää kokeilla. Olen itse ajoneuvopeltiseppä ja hallitsen koritinauksen hyvin, en erinomaisesti mutta hyvin. Vaaditaan monen vuoden kokemus jotta se sujuu erinomaisesti.
Asutko missäpäin, jos asut jossain lähistöllä niin tulen mielelläni näyttämään tai vaikka mukaan kauppaan ostamaan oikeat välineet.
Koritinaus kannattaa ja pitää tehdä oikein jotta siitä on jotain hyötyä.
Maililla saat parhaiten kiinni R_Viio@hotmail.com tai ihan soittamalla 0504688281.

Roope
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Nostetaan vanha aihe ylös.

Kävin ostamassa koritinaa (Bera) ja pastaa (Bera-Fix), tinan ajattelin sulattaa käsikäyttösellä kaasulämmittimellä. Pitäis riittää lämpö.

Antakaas pojat käytännön vinkkejä asiasta. Olis konepellissä reikiä, jotka pitäs saada umpeen. Ainoa fiksu tapa joka itelle tulee mieleen, olis hepata alapuolelta pien pala peltiä reiän alle ja täyttää kolo tinalla. Ilmeisesti tinaaminen on varsin hyvä korvike pakkelin vetelylle.

Pasta kai levitetään ihan vaikka pienellä pensselillä, ohut kerros reiän reunoille? Sopiiko tina sitten työstää tasaiseksi vaikka hiomapaperilla vai millä se kannattaa hoidella?

Kaikenlaisia vinkkejä otetaan vastaan... 8)
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

eikös se pohjustusaine poisteta ennen tinan levitystä, lämmitetään se ja pyyhitään pois, niin tulee kiiltävä ja puhdas pinta, johon tina tarttuu ja likaa ei jää alle sit..
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Minulla taas on sellainen käsitys, että se pohjuste on samanlaista kuin kovajuotoksissa käytettävä juoksute eli se jätettään pohjalle ja tekee hyvän, puhtaan tarttumisalustan tinalle.

Tinaa voi työstää ihan millä itse tykkää :) raspi on luultavasti tehokkain "tarkoista" välineistä, mutta hiomapaperi käy ihan yhtä hyvin. Hieman pehmeämpi ja sitkeämpi aina käsitellä kuin pakkeli, luonnollisesti. Vähän kuin hioisi puolikuivaa pakkelia, tahtoo jäädä kiinni. Siksi raspi on hyvä.

Kannattaa sit tinauksessa muistaa pari asiaa:
-lämmitä peltiä niin paljon, että tina sulaa siihen. Älä tökkää tinaa liian kylmälle pellille, siitä ei tule kuin sätöstä...
-tinaa voi aina ottaa pois, eli käytä enemmän kuin luulet olevan tarpeen.
-Älä polta koko autoa... :)

Siinäpä pari neuvoa. Vaikka kyllähän sinä nämä tiedät sanomattakin. ;D
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

sittenhän minä pieni autopeltisepän tynkä olen ihan väärillä jäljillä, vähän nyt tietysti riippuu puhutaanko samasta asiasta...
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Jossain pätkässä levitettiin pellille se pohjuste vai mikä nyt onkaan ja poltettiin pois. Pinnasta tuli täysin kirkas ja ilmeisesti se luo tinalle tartuntapinnan. Sitten vaan peltiä ja tinaa lämmitettiin ja paikattiin kolot. Loppusilaus tehtiin raspilla.
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Dodii, en malttanu ootella sen enempiä vastauksia, vaan menin ite kokeilemaan. Hyvähä siitä tuli :) :)

Tonne pistin muutaman kuvan, harmi kun ei onnistunu toi valmiiks tinatun kohdan kuva kunnolla, mutta laitan huomenissa paremman.

Tosiaan ainakin ite tein niin, että levitin pastan ja poltin siitä vedet pois, eli metallin pintaan jäi vain lyijy-tina-seos. Sitten sen päälle tinasin... Helppoa ku lapsen lyöminen!

Pari kuvaakin heitin jo: http://www.autodb.fi/omat/celeste/main.php?cmd=album&var1=koritinausta/&var2=1
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

A vot. Tuohon "puhtaaseen" lämpäreeseen kun olisit vielä malttanut fosforihapolla käsittelyn tehdä niin ei puskis myöhemmin ruoste pintaan :) vaikka epä tuo tina pahemmin ruostu. Tulee jostain muualta esille sittä.
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Noh, testiähän tuo oli, katotaa ja ootellaa millanen tuo on kuukauden päästä, että onko pysynyt nättinä vai reagoiko pelti jotenkin tohon juotospastaan. Ehkä jos olisin nyt fiksu niin tosiaan kävisin jo valmiiks hakemassa sitä fosforihappoa ja noihin "tärkeämpiin" kohtiin laittasin sen kera sitten :)
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Suosittelen ainakin kokeilemaan :) nappaat ensin teräsharjalla (kylmänväreet tulee pelkästä sanasta) irtoruosteet pois niinkuin tähänkin asti ja sitten vaan hapotat. Varo ettei tule liian hapokasta, muuten ei pysty ;D

Samaan topiin voisi jatkaa, jos joku tietää mistä saa riittävän tehokkaita koritinakolveja. Niin jakaisi sitten tietoutensa. :)
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Hm. mitenköhän ton fosforin jättämä fosfaattikerros... Tarttuukohan tina siihen, tai polttaako sen fosfaatin pois or whot... että uskaltaako sitä jättää sinne pohjalle. Tuli vaa mielee ???
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Minä voin iltasella testata miten vaikuttaa.
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Ei tollanen ruostereikien paikkailu tinalla hyödytä mitään. Kaikki ruostunut pelti on ensin korjattava uudella pellillä. Tinaat sitten vain hitsisaumat.
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

pohjusteesta vielä.. levität sen vaikka pensselillä puhtaalle pellille, kuumennat sitä niin, että näet värin muuttuvan. kuumana pyyhkäset puhtaalla rätillä siittä pinnalta ylimääräset pois niin sillon jää kirkas pinta ja siihen tina tarttuu..
Ymmärtääkseni kun kuumennat pohjusteen niin siinä oleva tina tarttuu muiden aineiden avustamana siihen peltiin ja sen jälkeen ku pyyhkäisee (siis ei hankaa) ne muut korroosiota edesauttavat aineet pois niin ei jää kuin tinalla silattu pinta johon voikin sitten levitellä koritinaa ja pitäisi pysyä kiinni ja ruosteettomana.. mutta sehän nähdään vuoden sisällä kun en pajerosta ensimmäisestä loksusta pyyhkiny niitä ylimääräsiä pois, eikä kuulemma mene kauaa että näkyy..
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

rokka65 sanoi
Ei tollanen ruostereikien paikkailu tinalla hyödytä mitään. Kaikki ruostunut pelti on ensin korjattava uudella pellillä. Tinaat sitten vain hitsisaumat.

Miksei hyödytä mitään? Ilmeisesti pakkelia parempaa ainetta kuitenkin. Käsittääkseni on suht vaikeaa hitsata konepeltiä, siihen kun tarvisi kolmeen kulmaan ~100 cm2 palat peltiä. Eikö pelti vedä kieroon?

Niin ja MVa, kiitos tosta tiedosta, täytyy hyödyntää sitten kun alkaa "oikeasti" tinailemaan ja pitäisi tulla hyvä jälkikin :)
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Hitsauksessa tapahtuu aina vetämistä. Vaihda reilusti uutta peltiä ruostuneen tilalle, hitsaa se kiinni esim. 2 cm.n välein pisteillä kiinni, jäähdytä välillä vaikka märällä rätillä. Puhdista paikattu alue hyvin esim. "neekerintukka" laikalla. Tinaa sen jälkeen ainakin hitsisauma tai koko paikattu alue. Pellin sisäpuolelle kannattaa laittaa kotelosuoja-ainetta. Kestää isältä pojalle.
 
Vs: Koritinauksen teoria ja käytäntö?

Nonnih..
Kesä tuli ja pajeroki löyty hangesta.. Muuten hyvä, mutta ei pelkkä epoksipohjamaali riitä ruostesuojaksi.. Ei muuten pahastikkaan oo kukkinu, mut juurikin niistä kohdista, jonne se pohjuste jäi alle, niin tullee ihan selvästi tinan ja raudan välistä ja maalistaki läpi.. eli eipä taia olla tinat ennää kovin lujasti kaarissa kiinni.. Onneks on nyt kuites kunnollinen hiekkapuhalluspistooli ja tonni hiekkaa pihalla.. runko oliski jo kohta puhdas niin sit pääsis niitten kaarien kimppuun aj tutkiin, et mitä sieelä on tapahtunu, ja kuinka pahasti ruosteessa.
 
Takaisin
Ylös Bottom