poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

Mr mmc

CS5W ralli///art
Liittynyt
18 Maaliskuu 2004
Sijainti
Polvijärvi
tuossa pähkäilty että millä tiputtaa kulutusta pitkän työmatkan vuoksi...

onko esim. nuo Energyt millaisia renkaita? muita pienen vierintä vastuksen omaavia malleja/merkkejä?

ja mitenköhän paljon on eroa esim. 185 vs 205 renkaalla kulutukseen?

ja miten paljon vanteen paino vaikuttaa?
 
Vs: poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

vanteen painolla on aika huima merkitys kulutukseen, väittäisin että jopa enemmän kuin renkaan leveydellä.
 
Vs: poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

Vanteen paino, renkaan paino, renkaan vierimisvastus. Ja vanteen painon lisäksi vanteen halkaisija: mitä kauempana keskiöstä vanteen massa (kehä) pyörii, sitä suurempi momenttivaikutus sillä on. Renkaan leveydelläkin on vaikutusta, mutta nuo yllälistatut ovat suurimmassa roolissa (varsinkin jos puhutaan eroista 185-205, eikä eroista 155-255, tosin silloin rengas-vannepaketin painokin on varsin erilainen.)

Joissain rengastesteissä on listattu noita vierintävastuksia, sieltä löytyy ainakin se tieto, samoin painoja on joskus listattu. Jotkut Michelin Energysaverit on kyllä niin sikahintaisia, että taloudellisesti kannattavaa on todennäköisesti ostaa jotkut "normaalit" pienemmän vierintävastuksen omaavat renkaat. Melko usein erityisen märällä kelillä hyvintoimivat renkaat ovat pehmeämpää kumia, joka lisää vierintävastusta (ja kulumista). Tämä on siis rankka yleistys, varmasti poikkeuksiakin löytyy.
 
Vs: poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

vähän tässä sellasta kombinatiota etsin.
kiinostaisi kyllä nuo yhdet vanteet... 6,75kg/kpl mutta on hintaakin :nykii
siihen päälle joku pienellä vierintä vastuksella oleva rengas...
 
Vs: poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

Mitenkäs muuten vanteen ja renkaan paino yleensäkkin. Kiihdytyksessä ja jarrutuksessa pitää ehdottomasti olla mahd. kevyet, mutta mites sitte kun saadaan se auto vauhtiin. Eikös massa kuitenkin pyri vastustamaan liiketilan muutoksia, eli silloin ne raskaat renkaat pyrkis pysymään liikkeellä paljon paremmin kuin kevyet ;D Eli oisko pitkälle matkalle ilman pysähdyksiä sittenkin parempi olla raskaat renkaat?? ;D

Näyttää nimittäin siltä että tuo mun Galantti syö tässä lyhyessä ajossa miltei tuplaten sen mitä maantiellä ja nuo sportin vanteet ei ainakaan kevyet ole. Imperio kai nuo oli punninnut, että jossaki täällä lukeekin, että paljonko painaa..

Ei mulla 100% varmaa faktaa ole ja litramääristä kulutuksessa vaikea puhua ilman mittauksia, mutta jos mittari näytti noin1/4 tankillista, ajoi sillä maantiellä 130km ja tämmöstä kaupunkiajoa ja paljon pysähdyksiä, ei pääse kuin 70km, ennenkuin varoitusvalo syttyy..

Ei varmasti kaikkein luotettavin mittaustapa, kun ei mittarista tarkkoja litramääriä näe, mutta kylläpä tuo aika pitkälle suuntaa antaa..
 
Vs: poltoainetaloudellinen rengas vaihtoehto? vanteet?

Mitenkäs muuten vanteen ja renkaan paino yleensäkkin. Kiihdytyksessä ja jarrutuksessa pitää ehdottomasti olla mahd. kevyet, mutta mites sitte kun saadaan se auto vauhtiin. Eikös massa kuitenkin pyri vastustamaan liiketilan muutoksia, eli silloin ne raskaat renkaat pyrkis pysymään liikkeellä paljon paremmin kuin kevyet Eli oisko pitkälle matkalle ilman pysähdyksiä sittenkin parempi olla raskaat renkaat??

Teoriassa näin, käytännössä ei. Energian kulutuksen kannalta pitää tarkastella koko matkaa liikkeellelähdöstä pysähtymiseen. Renkaan+vanteen massaan varastoitunutta energiaa pääsisit ainoastaan hyödyntämään tilanteissa, jossa jarrutat tai nostat jalkaa kaasulta esim. alamäessä. Ja näistäkin toinen on jo ajatustasollakin aika mahdoton: jos painat jarrua, silloinhan haluat nimenomaan vauhdin hidastuvan, et halua vauhdin pysyvän samana (=varastoitunut energia purkautuu) tai hidastuvan vähemmän kuin haluat. Eli ainoat tilaisuudet hyödyntää sitä pyörivään massaan varastoitunutta energiaa ovat nuo puhtaat rullaustilanteet, joita tulee aika harvoin. Ja vastapuolella taas vanteen/renkaan painon kiihdyttämiseen kuluu energiaa aivan joka kerta kun kiihdytät. Kokonaisuus jää miinuksen puolelle, pientä lohtua voi saada jos nyt tosiaan on joku sopiva reitti, jossa tuota rullausta pääsee hyödyntämään reilusti. Ja ajat tätä samaa reittiä enemmän kuin mitään muuta ajoa. Ja siltikin olet maksanut reitille lähtiessä (kiihdyttäessä) sen myöhemmin hyödynnettävän energian kiihdytyksessä, eli käytännössä +/- nolla parhaimmillaankin, käytännössä jäät miinukselle heti jos joudut jarruttamaan kerrankin liikkeellelähdön ja pysähtymisen välillä (eli et pääse rullaamaan täsmälleen siihen pisteeseen, johon haluat päätyä. Ja tämän ilmiön olet itseasiassa havainnut kulutusmittaukissasikin: maantiellä soppaa kuluu vähemmän, koska kiihdytyksiä on vähemmän. Painon merkitys tulee esiin nimenomaan nopeuden muutostilanteissa (kiihdytys tai jarrutus). Maantiellä näitä ei ole niin paljoa, eli painavien renkaiden kulutusta lisäävää vaikutusta ei huomaa niin selvästi kuin kaupunkiajossa, jossa jokaisessa kiihdytyksessä kärsit painavista vanteista/renkaista. Painavat renkaat/vanteet eivät siis vähennä kulutusta maantieajossa, mutta ne lisäävät kulutusta vähemmän maantieajossa kuin kaupunkiajossa. Toki kulutukseen (kaupunki vs. maantie) vaikuttavat muutkin tekijät, mutta renkaiden/vanteiden paino on yksi niistä.

Tämä sivuaa hieman välillä vieläkin kuultua väitettä siitä, että painava vauhtipyörä lisää mukamas moottorin vääntöä. Ei lisää. (Puidaan nyt tämäkin tässä samalla, vaikka onkin hieman OT.) Tavallisessa auton moottorissa vauhtipyörä on ainoastaan tyhjäkäynnin tasaamista, kytkimen ja startin kehän roikottamista ja niitä kuljettajia varten, joiden pitää päästä liikkeelle kaasuun koskematta (tällöinkin apu on ainoastaan hetkellä, jolla kytkintä vielä luistatetaan, heti kun kytkin on kiinni, ollaan taas vastuksen puolella). Tähän "paino lisää vääntöä"-teoriaan kuuluu yleensä jatko-osa, jossa selitetään, että vauhtipyörän paino auttaa nimenomaan vaihdetta vaihdettaessa, ts. että moottorin pyörintänopeus säilyy paremmin ja sen takia kiihtyvyys jatkuu parempana kun seuraava vaihde saadaan sisään. Höpö höpö. Muistetaan, että vauhtipyörän paino ei kasvata pyörintänopeutta, se ainoastaan vähentää pyörimisnopeuden hidastumista.

Mietitäänpä hetki vaihtotilannetta (normaalivaihteistolla): vaihde päällä, kytkin kiinni, moottorin ja voimansiirron nopeus on kiinteästi yhteydessä. Painetaan kytkintä. Moottorin pyörimisnopeus lähtee laskemaan, edes suorakytkyissä sitä ei pyritä kasvattamaan sillä hetkellä, kun vaihdetta vaihdetaan. Painavalla vauhtipyörällä nopeus laskee vähemmän kuin kevyellä, totta. Mutta mitä tapahtuukaan, kun isompi vaihde on valittu ja kytkin lähtee kytkeytymään? Voimansiirron ja moottorin pyörintänopeuden on pakko palata kiinteään yhteyteen, muuten kytkin jää luistamaan. Käytännössä moottorin pyörintänopeuden täytyy sopeutua auton nopeuden ja välityksen kautta auton nopeuteen: auton liike pyrkii jarruttamaan moottoria, moottorin pyörintänopeus pyrkii kiihdyttämään auton liikettä, kun vaihdetaan isommalle vaihteelle. Ja isommalle vaihtaessa moottorin pyörintänopeuden on pakko laskea (sama auton nopeus, isompi vaihde, pienempi rpm), mitä hyötyä on siis pyrkiä hetkellisesti ylläpitämään moottorin pyörintänopeutta, kun se joudutaan kuitenkin pudottamaan auton nopeutta ja välitystä vastaamaan kytkimen kytkeytyessä? Kun kytkin on kytkeytynyt, ollaan taas tilanteessa, jossa vauhtipyörän paino ainoastaan vastustaa koko paketin kiihdyttämistä.

Kuten huomataan, teoriassakin ainoa tilanne, jossa vauhtipyörän paino voisi "kiihdyttää" (huomaa lainausmerkit) autoa, on tilanne jossa kytkin on kytkeytymässä (luistaa). Käytännössä homma ei voi toimia niin. Kytkin olisi aika nopeasti sipuli, mikäli kiihdytystä hoidettaisiin tuossa tilanteessa. Luistamistilanteestahan nimenomaan halutaan nopeasti "kytkin kiinni"-tilaan, jolloin voidaan taas avata läpät auki. Vauhtipyörään sitoutunut energia on kuitenkin murto-osa moottorin tehosta, jota halutaan päästä käyttämään heti kuin mahdollista. Jos autoa voisi kiihdyttää myös vaihtotilanteessa, silloinhan kannattaisi pitää kaasu pohjassa (ilman sytkän katkomista) koko vaihdon ajan: silloinhan moottorin pyörimisnopeus olisi maksimissaan uuden vaihteen kytkeytyessä. Kaikki tietävät, että noin se ei kuitenkaan käytännössä toimi (mm. kytkimen kypsyminen), mutta silti tähän "paino lisää vääntöä"-teoriaan törmää aika ajoin.

Vauhtipyörän painon kiihdyttämiseen kuluva energia on aina pois auton nopeuden kiihdyttämiseen kuluvasta energiasta PISTE. Vauhtipyörä ei tuota energiaa, se ainoastaan varastoi sitä. Ja ainoa tilanne, jossa sitä varastoitunut energia pääsee purkautumaan, on silloin kun moottorin pyörimisnopeus pyrkii laskemaan (ei kuulosta kiihdystystilanteelta minusta, eikä tässä tilanteessa vauhtipyörän energiasta ole hyötyä, pikemminkin päin vastoin). Silloin kun moottorin pyörimisnopeutta (ja samalla auton nopeutta) pyritään nostamaan (kuulostaa kiihdytystilanteelta minusta), vauhtipyörän paino vastustaa pyörimisnopeuden nostoa osaltaan. Ja sama pätee kaikkeen muuhunkin pyörivään massaan. Myös renkaisiin ja vanteisiin.
 
Takaisin
Ylös Bottom