nostokurki
A121 Galant Sigma 1600GL
- Liittynyt
- 5 Marraskuu 2005
Tarinahan alkoi siitä, kun tämän mainion sivuston myyntipalstalta satuin vilkaisemaan kyseisen auton myynti-ilmoituksen. Malli on melko harvinainen (vain 3 tai 4 kpl suomessa rekisterissä?!?) mutta osia saa hyvin, siihen kun vielä lisää edulliset vakuutukset ja pirun hyvän ulkonäön, oli autosta pakko saada tietää lisää.
Kyseessä siis Mitsubishi Colt Galant Sigma 1600GL-A121 vuosimallia 1980. Väriltään auto on metallinhohtoruskea, sisusta on pääosin valkoista nahkaa (!!!!) kojelautaa ja lattiamattoa lukuunottamatta, jotka ovat ruskeita. Auton mittarissa on ostohetkellä 66tkm, ja ruostekukkasia lukuunottamatta auto on likipitäen virheetön.
Autoa siis lähdettiin 4.11.2006 (eli lauantaina) katsomaan Helsinkiin, ajokkina Hiace ja perässä traileri. Perille saavuttiin hieman ennen kolmea iltapäivällä, pikainen soitto omistajalle ja löytyihän se Sigma parkkipaikalta. Päälisin puolin auto on siisti, kromiosat hyvässä kunnossa ja maalipintakin kohtalaisen hyvä. Muutama ruostepaikka löytyi, mutta eivät ole kriittisissä kohdissa ja loput on pintaruostetta. Sisusta ei paljon uutta häpeä, ainoat miinukset ovat oviin puhkaistut kaiutinpaikat (P*KELE) ja suuremmaksi sorvattu soittimen paikka. Sekä pieni repeämä kuskin penkin nahassa.
Avain lukkoon, virrat päälle... Tähän asti kaikki näyttää hyvältä. Merkkivalot syttyvät ja mittaristo herää henkiin. Kääntö avaimesta... vaivaista pyöritystä, kunnes viimeinenkin virta on hävinnyt. Ei riittänyt potku. Entäs työntämällä?
Eikä mitä, kesärenkaat luistavat pakkaslumella. Pitäisi saada lisää vauhtia. Eli liina hiacen perään ja vetoa. Heti kun renkaat saivat pitoa, rupesi Sigma heräilemään. Pyörii vähän katkonaisesti, ei meinaa jaksaa tyhjäkäyntiä. Mutta pienen kaasuttelun ja lenkin jälkeen kone käy kuin unelma, ei ole "käyttöautossani" näin nätti koneen ääni. Pakoputkisto vuotaa, väliltä puuttuu yksi äänenvaimennin, mutta äänitaso on hyvin hillitty. Melkeinpä sopiva tämän ikäiseksi autoksi
Lähdemme koeajolle.
Kytkin ottaa napakasti, johtuisiko siitä ettei sillä ole ajettu kymmentä tuhattakaan.
Alavääntöä piisaa, kone ei osoita minkäänlaisia hyytymisen merkkejä pienilläkään kierroksillä lähdettäessä.
Vaihteet menevät todella eleettömästi kohdalleen ilman minkäänlaisia rutinoita tai jäykkyyttä.
Ohjaus on jäykkä (tehostamaton), mutta mielettömän tukeva ja tarkka.
Auto on jopa ajossa hiljainen.
Puhallin rupeaa jo pienen matkan jälkeen puhaltamaan kotoisan lämmintä ilmaa, kuin lämmin kesätuuli. Puhaltimen ääni on todella vaimea, ykkösasentoa ei edes kuule.
Palaamme takaisin pihaan, pienen keskustelun jälkeen Sigma vinssataan trailerille. Ei epäilystäkään ettenkö ostaisi. Oliko se virhe, tiedä häntä, aika näyttää. Harrasteautohan tuo on.
Tulomatkalla käymme vielä hakemassa Joroisista kuskille Escortin talviautoksi, sen käyntiinsaamisessa olikin sitten kymmenkertainen määrä ongelmia. Mutta ei siitä sen enempää
Kello on vaille yksi yöllä, kun sigma on vihdoin laskettu trailerilta kuopion maille. Valot syttyvät, mutta virta ei edelleenkään riitä edes pyörittämään konetta. Hiacella käyntiin. Jälleen epätasaista käyntiä, mutta ei silti sammu. Ikkunat ovat huurussa sisältä ja ulkoa, pitkä matka usvassa teki tehtävänsä.
Sigma löysi tiensä parkkiruutuun alasruuvattujen ikkunoiden avustuksella, ja siinä ollessaan pyöri jälleen kuin unelma. Pakkasta -15 astetta, ja auton ei tarvitse käydä kuin pari hassua minuuttia tasatakseen käynnin.
Sammutan auton ja avaan konepellin. Ruuvailen akun irti, laitan ovet lukkoon ja painelen sisälle. Akku yöksi lataukseen.
Pakko sanoa, että mieli on todella hyvä. Tästä on hyvä lähteä autoa käyttöentisöimään (kunhan ensin löytyy talli ;D )
http://autodb.fi/uploads/upload/sigma.jpg
http://www.minunauto.com/index.php?page=showcar&id=7302
LISÄYS: Tänne saa turista
Kyseessä siis Mitsubishi Colt Galant Sigma 1600GL-A121 vuosimallia 1980. Väriltään auto on metallinhohtoruskea, sisusta on pääosin valkoista nahkaa (!!!!) kojelautaa ja lattiamattoa lukuunottamatta, jotka ovat ruskeita. Auton mittarissa on ostohetkellä 66tkm, ja ruostekukkasia lukuunottamatta auto on likipitäen virheetön.
Autoa siis lähdettiin 4.11.2006 (eli lauantaina) katsomaan Helsinkiin, ajokkina Hiace ja perässä traileri. Perille saavuttiin hieman ennen kolmea iltapäivällä, pikainen soitto omistajalle ja löytyihän se Sigma parkkipaikalta. Päälisin puolin auto on siisti, kromiosat hyvässä kunnossa ja maalipintakin kohtalaisen hyvä. Muutama ruostepaikka löytyi, mutta eivät ole kriittisissä kohdissa ja loput on pintaruostetta. Sisusta ei paljon uutta häpeä, ainoat miinukset ovat oviin puhkaistut kaiutinpaikat (P*KELE) ja suuremmaksi sorvattu soittimen paikka. Sekä pieni repeämä kuskin penkin nahassa.
Avain lukkoon, virrat päälle... Tähän asti kaikki näyttää hyvältä. Merkkivalot syttyvät ja mittaristo herää henkiin. Kääntö avaimesta... vaivaista pyöritystä, kunnes viimeinenkin virta on hävinnyt. Ei riittänyt potku. Entäs työntämällä?
Eikä mitä, kesärenkaat luistavat pakkaslumella. Pitäisi saada lisää vauhtia. Eli liina hiacen perään ja vetoa. Heti kun renkaat saivat pitoa, rupesi Sigma heräilemään. Pyörii vähän katkonaisesti, ei meinaa jaksaa tyhjäkäyntiä. Mutta pienen kaasuttelun ja lenkin jälkeen kone käy kuin unelma, ei ole "käyttöautossani" näin nätti koneen ääni. Pakoputkisto vuotaa, väliltä puuttuu yksi äänenvaimennin, mutta äänitaso on hyvin hillitty. Melkeinpä sopiva tämän ikäiseksi autoksi
Lähdemme koeajolle.
Kytkin ottaa napakasti, johtuisiko siitä ettei sillä ole ajettu kymmentä tuhattakaan.
Alavääntöä piisaa, kone ei osoita minkäänlaisia hyytymisen merkkejä pienilläkään kierroksillä lähdettäessä.
Vaihteet menevät todella eleettömästi kohdalleen ilman minkäänlaisia rutinoita tai jäykkyyttä.
Ohjaus on jäykkä (tehostamaton), mutta mielettömän tukeva ja tarkka.
Auto on jopa ajossa hiljainen.
Puhallin rupeaa jo pienen matkan jälkeen puhaltamaan kotoisan lämmintä ilmaa, kuin lämmin kesätuuli. Puhaltimen ääni on todella vaimea, ykkösasentoa ei edes kuule.
Palaamme takaisin pihaan, pienen keskustelun jälkeen Sigma vinssataan trailerille. Ei epäilystäkään ettenkö ostaisi. Oliko se virhe, tiedä häntä, aika näyttää. Harrasteautohan tuo on.
Tulomatkalla käymme vielä hakemassa Joroisista kuskille Escortin talviautoksi, sen käyntiinsaamisessa olikin sitten kymmenkertainen määrä ongelmia. Mutta ei siitä sen enempää
Kello on vaille yksi yöllä, kun sigma on vihdoin laskettu trailerilta kuopion maille. Valot syttyvät, mutta virta ei edelleenkään riitä edes pyörittämään konetta. Hiacella käyntiin. Jälleen epätasaista käyntiä, mutta ei silti sammu. Ikkunat ovat huurussa sisältä ja ulkoa, pitkä matka usvassa teki tehtävänsä.
Sigma löysi tiensä parkkiruutuun alasruuvattujen ikkunoiden avustuksella, ja siinä ollessaan pyöri jälleen kuin unelma. Pakkasta -15 astetta, ja auton ei tarvitse käydä kuin pari hassua minuuttia tasatakseen käynnin.
Sammutan auton ja avaan konepellin. Ruuvailen akun irti, laitan ovet lukkoon ja painelen sisälle. Akku yöksi lataukseen.
Pakko sanoa, että mieli on todella hyvä. Tästä on hyvä lähteä autoa käyttöentisöimään (kunhan ensin löytyy talli ;D )
http://autodb.fi/uploads/upload/sigma.jpg
http://www.minunauto.com/index.php?page=showcar&id=7302
LISÄYS: Tänne saa turista